Työharjoittelijan näkökulmasta: Sitran 100 päivän hyvinvointihaaste edistämässä nuorten hyvinvointia ja elämänhallintaa koronaepidemian aikana

Terveyskasvatuksen opiskelijana Jyväskylän yliopistossa kuulin KEHOsta ja päätin hakea työharjoitteluun. Koronatoimet sotkivat kuitenkin suunnitelmia hieman, mutta lopulta työharjoittelu saatiin pienellä viiveellä järjestymään KEHOn jäsenorganisaatio Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kosken kautta. Terveyskasvatuksen opinnoissa olen perehtynyt eri väestöryhmien terveyden edistämiseen niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla, ja opinnot antavat laajat valmiudet työskennellä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijatehtävissä eri sektoreilla. Omat kiinnostuksen kohteeni ovat vahvasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä, joten kesän aikana tekemäni työharjoittelu tulee keskittymään erityisesti Lapset, nuoret ja perheet -teema-alueeseen. Työharjoittelijana Koskessa ja KEHOssa pääsen verkostoitumaan monien toimijoiden kanssa, kehittämään viestintä- ja tiedonhakutaitojani sekä oppimaan Keski-Suomessa toteutettavasta työstä väestön hyvinvoinnin edistämiseksi. Työharjoittelun aikana kirjoitan myös KEHOn blogiin työtehtävistäni omilla mietteilläni ja näkökulmillani höystettynä.

Työharjoittelun käynnistyttyä pääsin heti ensimmäiseksi mukaan ideoimaan ratkaisuja jyväskyläläisnuorten hyvinvointiongelmiin, osana Sitran hyvinvointiekosysteemin pilottia. Uutta näkökulmaa terveyden edistämiseen ja omaan työharjoitteluuni tuo myös korona-aikana lisääntyneet nuorten hyvinvointiongelmat. Tässä blogipostauksessa kerron enemmän Sitran pilotista ja sen tärkeästä merkityksestä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä vallitsevassa maailmantilanteessa.

Sitra kutsui syksyllä 2019 KEHO-toimijoita mukaan hyvinvointiekosysteemin pilottiin, jolla haluttiin haastaa kaupunkeja ja kaupunkitoimijoita kehittämään ratkaisuja Suomen keskeisimpiin hyvinvointiongelmiin. Pilotoinnin tavoitteena on edistää laajempaa Hyvinvointiekosysteemi-projektia kehittämällä uudenlaista, ongelmalähtöistä innovaatiotoimintaa, jossa yritysten, tutkijoiden sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijat ratkovat yhteistyön voimin monimutkaisia yhteiskunnallisia hyvinvointiongelmia.

KEHOn teemaryhmä Lapset, nuoret ja perheet kehitti eri toimijoita yhteen kokoavan 100 päivän innovaatioprosessin osaksi Sitran hyvinvointihaastetta tavoitteenaan innovoida ratkaisuja jyväskyläläisnuorten elämänhallinnan ja mielenterveyden edistämiseksi. Mukaan pilottiin lähdettiin Haukkalan säätiön hallinnoimana. Innovaatioprosessi käynnistyi Jyväskylän kaupungin tukemana kaikille avoimella Otakantaa.fi-sivustolla, jolle kutsuttiin nuoria, vanhempia ja asiantuntijoita otsikolla Nuoren elämä ja mieli kuntoon! tuomaan esiin näkemyksiään keskeisistä hyvinvointipulmista.

Kannanottojen ja keskustelujen pohjalta kiteytettiin neljä keskeistä nuorten pulmaa:

nuorille kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa
edistetään nuorten ja aikuisten hyvää kohtaamista
vähennetään lukiolaisten uupumusta
nuorten asettuminen Jyväskylään helpommaksi.

Prosessi eteni siten, että näihin neljään pulmaan ryhdyttiin innovoimaan ratkaisuja KEHOn helmikuussa järjestämässä yhteiskehittämispäivässä, johon osallistui yli 50 ammattilaista eri sektoreilta sekä vanhempia ja nuoria ratkomaan itseään kiinnostavaa pulmaa. Yhteiskehittämispäivän aikana muodostui neljä, laajasta asiantuntijaverkostosta muodostuvaa ryhmää, jotka lähtivät viemään hanketyötä eteenpäin.

Korona-aikana nuorten hyvinvointityön merkitys korostuu

Alkuvuodesta ei vielä tiedetty tulevasta koronaepidemiasta ja siitä aiheutuvista seurauksista yksilö- ja yhteiskuntatasolla. Hankkeen neljässä työryhmässä ei myöskään silloin tiedetty, että hyvinvointihaasteen pulmat ja suunnitteilla olevat ratkaisuehdotukset tulisivat lähitulevaisuudessa olemaan entistä ajankohtaisempia nuorten hyvinvoinnin edistämisessä poikkeusaikana ja sen jälkeen.

”Alkuvuodesta ei vielä tiedetty tulevasta koronaepidemiasta ja siitä aiheutuvista seurauksista yksilö- ja yhteiskuntatasolla.”

Pelastakaa Lapset ry teki huhtikuussa kyselyn 13–17-vuotiaille nuorille kartoittaakseen koronaepidemian vaikutuksia nuorten arkeen, elämänhallintaan, henkiseen hyvinvointiin ja tulevaisuuden näkymiin. Tulosten mukaan

noin 30 prosenttia koki henkisen hyvinvointinsa erittäin tai melko huonoksi.
noin 50 prosenttia koki stressiä ja ahdistusta.
noin 30 prosenttia raportoi heikentynyttä elämänhallintaa.
55 prosenttia koki aiempaa enemmän yksinäisyyttä.
30–40 prosenttia oli huolissaan poikkeusolojen vaikutuksista tulevaisuuteen opintomenestyksen, henkisen hyvinvoinnin ja vapaa-ajan viettämisen osalta.
75 prosenttia koki etäopiskelun vaikeuttaneen tai heikentäneen opinnoissa pärjäämistä.

Tuloksista käy ilmi, että poikkeustilanteen vaikutukset korostuvat etenkin vähävaraisten perheiden nuorilla, jotka myös eniten kaipaavat tukea henkiseen hyvinvointiinsa. Opintoihin ja tulevaisuuteen liittyvien murheiden lisäksi nuoret kantavat huolta myös vanhempiensa jaksamisesta ja perheen taloudellisesta toimeentulosta, selviää Pelastakaa Lapset ry:n tutkimuksesta.

On kuitenkin huomioitava, että poikkeustilanne ei suinkaan ole vaikuttanut negatiivisesti kaikkien nuorten hyvinvointiin. Pelastakaa Lapset ry:n tutkimuksessa joka neljäs vastaajista koki, että poikkeusololla ei ole ollut heidän henkiseen hyvinvointinsa negatiivista vaikutusta ja osalla mielenterveys on saattanut myös parantua kuluneen kevään aikana. Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta olisi varmasti hyödyllistä, jos nuoret jakaisivat omia vinkkejään ja kokemuksiaan toisilleen. Vertaistuki chattailun ja keskustelupalstojen kautta onkin joka kolmannen nuoren mielestä tärkeä tuen lähde poikkeusolosuhteissa, selviää Pelastakaa Lapset ry:n tutkimuksesta.

Valtioneuvoston raportin mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden määrä on ollut koronaviruksen seurauksena selvässä laskussa ja paikoin palveluja on myös suljettu. Nuorten hyvinvointia edistävien palveluiden tarve on kuitenkin nyt entistä suurempaa ja tarve ulottuu pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimustieto nuorten hyvinvoinnista koronaepidemian aikana tuo esiin selkeitä ongelmakohtia, joihin myös KEHOn piirissä monialaisesti ideoiduilla ratkaisuilla pyritään vahvasti vaikuttamaan. Kyselytutkimusten pohjalta on entistä tärkeämpää edistää nuorten ja vanhempien hyvää kohtaamista, tarjota apua lukioikäisten uupumuksen ehkäisemiseksi sekä kehittää tekemistä ja toimintaa nuorten vapaa-ajalle. Lisäksi on tärkeää, että toimenpiteissä kriisin aikana ja sen jälkeen huomioidaan ja vähennetään nuorten ja perheiden eriarvoistumiseen liittyviä riskejä.

Neljän työryhmän suunnittelutyöt ovat kevään aikana edenneet poikkeusoloista huolimatta, mutta osa suunnitteilla olleista toiminnosta on jouduttu siirtämään myöhemmin syksyllä toteutettaviksi. Epidemiatilanteen salliessa ryhdytään muun muassa tarjoamaan nuorille ilmaisia matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, toteuttamaan lukioiden ryhmäohjaajille informatiivisia työpajoja lukiolaisten jaksamisen edistämiseksi sekä järjestämään vastikään Jyväskylään muuttaneille nuorille yhteisiä aktiviteetteja.

Harjoittelijana on ilo nähdä, miten eri alojen asiantuntijoiden ja toimijoiden yhteistyö on tuottanut runsaasti innovatiivisia ideoita ja vienyt suunnitelmia eteenpäin. Nuoren elämä ja mieli kuntoon! -innovaatioprosessissa on mielestäni onnistuttu huomioimaan laajasti hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, joista jokainen nuori varmasti löytää itseään kiinnostavaa ja oman hyvinvoinnin edistämiseen sopivaa sisältöä.

Hanna Paasio
KEHOn ja Kosken työharjoittelija

Pelastakaa Lapset ry:n kyselytutkimus
Valtioneuvoston raportti