Sitran hyvinvointihaasteen 100 päivän innovaatioprosessissa KEHOn työryhmä kiteytti lukioikäisten uupumuksen nuorten, vanhempien ja asiantuntijoiden kannanottojen pohjalta keskeiseksi hyvinvointipulmaksi Jyväskylässä. KEHOn harjoittelijana olen päässyt mukaan kehittämään ratkaisuja tähän hyvinvointipulmaan työryhmän kanssa, jossa on mukana asiantuntijoita muun muassa Jyväskylän yliopistosta, Likesiltä ja Jyväskylän vanhempainfoorumista.

Työryhmässä suunnittelemme parhaillaan Gradian koulutuskuntayhtymään kuuluvien Schildtin lukion ja Jyväskylän Lyseon lukion toisen vuosikurssin ryhmäohjaajille elo-syyskuussa järjestettäviä Pieniä tekoja -työpajoja, joissa ryhmäohjaajat saavat tietoa ja työkaluja opiskelijoiden uupumuksen ennaltaehkäisemiseksi. Toinen vuosikurssi valikoitui kohderyhmäksi, sillä työryhmässä oltiin sitä mieltä, että toisen vuosikurssiin opiskelijoille ei välttämättä kohdenneta samoissa määrin resursseja verrattuna lukion aloittaviin opiskelijoihin tai kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijoihin, jotka ovat keskiössä ylioppilaskirjoitusprosessissa.

 

Lukiolaisten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet

Lukiossa opiskeluun liittyvät vaatimukset kasvavat ja nuoren elämässä voi tapahtua muutoksia monella osa-alueella, ja samalla nuorilta odotetaan entistä enemmän itsenäistymistä ja itseohjautuvuutta. Lukiolaisten ahdistuneisuus ja masennusoireilu ovat vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan lisääntyneet viime vuosina. Varsinkin koulu-uupumus on lukiolaisten keskuudessa huolestuttavan yleinen ilmiö verrattuna ammattikoululaisiin.

Uupumus on merkki siitä, että yksilöön kohdistuvat vaatimukset ja kuormitus kasvavat pitkäkestoisesti liian suureksi yksilön voimavaroihin ja resursseihin nähden. Koulu-uupumus on uupumusasteisesta väsymyksestä, kyynisestä suhtautumisesta koulunkäyntiin ja riittämättömyyden tunteesta muodostuva stressioireyhtymä (Salmela-Aro, Kiuru, Leskinen & Nurmi 2009). Koulu-uupumus on vakava ilmiö, joka voi vähentää opiskeluinnostusta ja heikentää psyykkistä hyvinvointia myös muilla elämänalueilla ja pitkään jatkuessaan johtaa masennukseen ja jopa koulupudokkuuteen. Mitä enemmän kouluun liittyviä voimavaroja ja resursseja opiskelijalla on, sitä todennäköisemmin hän kokee kouluinnostusta. (Salmela-Aro & Tuominen-Soini 2013.)

Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn mukaan 70 prosenttia lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoista piti koulunkäynnistä, mutta noin 20 prosenttia tytöistä ja noin 10 prosenttia pojista koki koulu-uupumusta. Uupumusasteista väsymystä koulutyössä koki noin 40 prosenttia tytöistä ja 20 prosenttia pojista. Riittämättömyyden tunnetta opiskelijana koki noin 30 prosenttia tytöistä ja 15 prosenttia pojista.

 

Emotionaalinen tuki ja oppimisen ilo tärkeää

Työryhmässä olemme yksimielisiä siitä, että lukiolaisten uupumus on monen eri tekijän summa, ja uupumuksen vähentäminen ja ennaltaehkäiseminen on useiden toimijoiden yhteisvastuulla. Lähetimme maaliskuussa verkkokyselyn Jyväskylän Lyseon lukion ja Schildtin lukion henkilökunnalle sekä toisen vuosikurssin opiskelijoille ja heidän huoltajilleen selvittääksemme heidän mielipiteitään ja kokemuksiaan opiskelijoiden uupumuksesta ja keinoista tunnistaa ja ennaltaehkäistä sitä. Kohderyhmän kuuleminen ja osallistaminen on tärkeää, jotta työpajojen sisältö vastaa tarpeita ja toiveita. Vastauksissa opiskelijat, huoltajat ja henkilökunta kokivat erityisesti emotionaalisen tuen, kuten esimerkiksi kuuntelemisen, ymmärryksen osoittamisen ja kannustamisen tärkeäksi lukiolaisten jaksamisessa. Erityisesti opiskelijoiden ja huoltajien suunnalta nousi huoli opiskelun kuormittavuudesta ja suorituspaineista sekä oppimisen ilon unohtumisesta. Opiskelijat kaipasivat enemmän mahdollisuuksia rentoutumiseen koulupäivän aikana sekä yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä nostattavia tapahtumia ja aktiviteetteja.

 

Pieniä tekoja -työpajasarja käynnistyi elokuussa. Kuvassa Hanna Paasio, Miia Sainio, Eeva Takala, Anu Kangasniemi, Tuula Jormakka ja Milja Parviainen.

 

Työpajoissa keskitytään jaksamista edistäviin tekoihin

Syyskuussa kahdesti järjestettävissä Pieniä tekoja -työpajoissa toisen vuosikurssin ryhmäohjaajat saavat perehdytyksen uupumuksen perusteisiin ja sen ennaltaehkäisyyn, ja lisäksi he pääsevät osallistumaan kolmeen valitsemaansa työpakkiin, joiden teemat ovat:

  1. Pysähtymisen pakki: tietoisuustaidot, läsnäoloja mindfulness.
  2. Impro-tutustumispakki: yksinkertaisia soveltavan improvisaation harjoitteita ryhmäytymiseen sekä uskallukseen vuorovaikuttaaja kohdata ryhmässä.
  3. Myötätunnolla TARMOA -pakki: myötätunnonavulla jaksamista edistävä tavoitteiden asettelu.
  4. Kohtaaminen arjessa -pakki: hyvien vuorovaikutustaitojen merkitys arkisissa kohtaamisissa ja vaikeista asioista puhumisessa.

 

Työpakit on suunniteltu siten, että ne vastaavat lukioiden suunnalta esiin nousseisiin tarpeisiin, ja niissä korostetaan yksinkertaisten ja pienten tekojen suurta merkitystä opiskelijoiden jaksamisessa. Hyvinvointia tukeva ilmapiiri kehittyy jokapäiväisten arkisten kohtaamisten kautta, joten työpajoissa keskitytään hyvien vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen esimerkiksi yksinkertaisten improvisaatioharjoitusten avulla. Improvisaatioharjoitusten tavoitteena on vahvistaa ryhmässä koettua emotionaalista tukea ja nuorten itseluottamusta vuorovaikuttaa ryhmässä. Lisäksi opiskelijoiden on tärkeää tunnistaa omat voimavaransa ja oppia joustavaan ja armolliseen suhtautumiseen itseään kohtaan. Tähän tarjotaan työkaluja tietoisuusharjoitusten ja myötätuntoon perustuvan tavoitteiden asettamisen muodossa.

Työryhmämme tavoitteena on kehittää työpajakokonaisuus, jota on jatkossa mahdollista toteuttaa myös muissa lukioissa opiskelijoiden jaksamisen edistämiseksi. Tämä lisää työn merkityksellisyyttä myös pidemmällä tähtäimellä.

 

 

Hanna Paasio
KEHOn ja Kosken työharjoittelija

 

 

 

 

Salmela-Aro, K., & Tuominen-Soini, H. (2013). Koulu-uupumuksesta innostukseen? teoksessa J. Reivinen, & L. Vähäkylä (Toimittajat), Ketä kiinnostaa?: Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytyminen,  242-254. Helsinki: Gaudeamus Helsinki University Press.

 

Salmela-Aro, K., Kiuru, N., Leskinen, E. & Nurmi, J-E. 2009. School Burnout Inventory (SBI) Reability and Validity. European Journal of Psychological Assessment, 25, 48 – 57.

Kouluterveyskyselyn tulokset 2019.