Luontolähtöisillä menetelmillä on useiden tutkimusten mukaan positiivisia vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Niiden hyötyihin kuuluvat osallisuuden kokemuksen vahvistuminen, lisääntyvät sosiaaliset taidot ja voimavarat sekä vuorovaikutuksen helpottuminen. Tutkimusten mukaan esimerkiksi yhteyden luominen ja luottamuksen rakentaminen ammattilaisen ja asiakkaan välille helpottui luontolähtöisen toiminnan yhteydessä, mikä on merkittävää yhteisen työskentelyn perustan luomiseksi. Asiakkaan ja ammattilaisen kohtaaminen voi muuttua myös luontevammaksi ja tasa-arvoisemmaksi, jos se tapahtuu esimerkiksi asiakkaan arkiympäristössä toimiston sijaan. Luontolähtöisiin menetelmiin liittyvät toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen myös vahvistavat itsetuntoa sekä kokemusta merkityksellisyydestä.

Sosiaalityössä luontolähtöisiä menetelmiä on hyödynnetty vielä pienimuotoisesti, mutta niillä on mahdollisuus tarjota uudenlaisia tapoja tehdä vaikuttavaa asiakastyötä.

Mitä jos kokeilisimme jotain uutta?

Luontolähtöisiä ja yhteisöllisiä menetelmiä on otettu käyttöön esimerkiksi Saarikan Meidän Tuvalla järjestettävissä tuunauspajoissa, joissa yhteinen tekeminen houkuttelee lähtemään liikkeelle omasta kodista, mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen ja uusien taitojen oppimisen. Kun paikalla on sosiaaliohjaaja tai sosiaalityöntekijä, voi samalla kysyä myös mieltä askarruttavia kysymyksiä palveluista tai etuuksista.

Entä voisiko kokeiluissa hyödyntää maakunnasta löytyvää osaamista luontolähtöisestä ja eläinavusteisesta toiminnasta? LähiTapiola Keski-Suomen nuorten mielenterveystyöhön antamalla lahjoituksella on mahdollistettu keskisuomalaisille nuorille tutustumiskertoja luontolähtöiseen ja eläinavusteiseen toimintaan erikoistuneiden yritysten palveluihin. Esimerkiksi Petäjävedellä koottu tyttöjen kerho vietti yhteisen retkipäivän ja Laukaassa toinen ryhmä nuoria pääsi tutustumaan hevostoimintaan. Monille osallistujille ulkoilma ja eläinten kanssa puuhastelu toi arkeen lisää energiaa sekä mielen hyvinvointia.

Uusien toimintatapojen ei tarvitse aina olla suuria tai luonteeltaan maailmaamullistavia, sillä jo pienet kokeilut voivat tuottaa merkittäviä havaintoja sekä vahvistaa näkemystä siitä, että työtä voi tehdä myös toisin. Niiden toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin kokeilunhalua ja ennen kaikkea mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen. Tähän toivottavasti saadaan tukea hyvinvointialueelta, jotta kokeilujen avulla voidaan tuottaa tietoa sekä löytää uusia, vaikuttavia menetelmiä vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin.

Lue lisää luontolähtöisten ja yhteisöllisten menetelmien kokeiluista Kosken sivuilta:

Sosiaalialan osaamiskeskus tukee alan kehittämistyötä ja vahvistaa osaamista

Kahdenkymmenen vuoden ajan maakunnassa toiminut Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske vahvistaa sosiaalialan osaamista ja tukee alan kehittämistyötä maakunnassa. Osaamiskeskus toimii myös linkkinä käytännön työn, tutkimuksen ja koulutuksen välillä kutsuen mukaan ammattilaisia, alan toimijoita, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Kosken ajankohtaisiin kehittämisteemoihin kuuluvat mm. mielen hyvinvointi ja luontolähtöiset sekä yhteisölliset menetelmät osana vaikuttavaa sosiaalityötä. Tutustu kehittämisteemoihin: https://koskeverkko.fi/kehittamistyo/

 

 

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske on sosiaalialan osaamista vahvistava ja kehittävä maakunnallinen organisaatio ja verkosto. Kosken tehtävänä ovat sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja erityispalvelujen kehittäminen sekä yhteydenpito tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välillä. Uusimpana vastuualueena on kehittää ns. vaativan erityistason osaamista OT-keskuksissa.

Koske tuo KEHO-verkostoon sosiaalialan ja sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntemusta sekä sosiaalialan maakunnallisia ja valtakunnallisia verkostoja – tunnemme Keski-Suomen kunnat ja sosiaalialan toimijat hyvin. Koske tuottaa tietoa Keski-Suomen sosiaalipalvelujen tilasta ja asiakaskokemuksista sekä edistää/tukee kuntien ja järjestöjen hyvinvointitiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin keinoin mm. rakenteellisen sosiaalityön edistämiseksi.

Tuotamme asiantuntijapalveluna sosiaaliasiamiestoimintaa, konsultoivaa lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän ja varhaiserityisopettajan palveluja sekä lastensuojelun moniammatillista asiantuntijatyöryhmän toimintaa. Vuonna 2019 kehittämishankkeitamme ovat aikuissosiaalityöhön keskittyvä valtakunnallinen PROSOS – Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa, palveluohjauksen laatua ja uusia muotoja maakuntaan tuottava PAKU – Palvelupolut kuntoon, sosiaalihuollon tiedonhallintaa valtakunnallisesti vahvistava Kansa-koulu II – Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla sekä yksinäisyyden vähentämiseen ja osallisuuden edistämiseen tähtäävä Yhdessä ei olla yksin – Keski-Suomen kuntien ja järjestöjen hyvinvointiyhteistyöhanke.

Koske tavoittelee KEHOn verkostoyhteistyöstä maakunnallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavaa toimintaa hyvinvointiosaamisen kentällä. KEHOn tavoitteet tukevat Kosken perustehtävää. KEHO-toiminnassa päätavoitteemme on, että verkostoyhteistyö KeHOssa auttaa ratkaisemaan hyvinvointiin liittyviä ongelmia eri ympäristöissä. Monitieteisenä ja -toimijaisena verkostona KEHO voi toimia myös ilkeiden sosiaalisten ongelmien ratkaisualustana heikossa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tilanteen parantamiseksi.

Tavoittelemme KEHO-verkostosta myös osaamisen soveltamista ja kokeiluja uusissa ympäristöissä, entistä laajempia ja vaikuttavampia yhteistyöhankkeita, yhteistyöstä syntyviä innovaatioita sekä ratkaisuja glokaaleihin hyvinvointihaasteisiin.