Sitran 100 päivän hyvinvointihaasteen neljänneksi hyvinvointipulmaksi kiteytettiin Jyväskylään vastikään muuttaneiden nuorten asettumisen helpottaminen. Erilaisille nuorten sopeutumista helpottaville ratkaisuille on varmasti kysyntää, sillä noin 40 % jyväskyläläisistä on alle 29-vuotiaita, ja vuonna 2019 suurin osa paikkakunnalle muuttaneista oli 15–24-vuotiaita (Jyväskylän kaupunki). Aihe on myös erityisen ajankohtainen näin alkusyksystä, kun Jyväskylään – väkilukuun suhteutettuna Suomen suurimpaan opiskelijakaupunkiin – muuttaa jälleen uusia korkeakouluopiskelijoita.
Muuttaminen uudelle paikkakunnalle voi tuoda mukanaan paljon erilaisia muutoksia. Uudella paikkakunnalla olo saattaa tuntua yksinäiseltä, suunnistaminen vierailla kaduilla haastavalta tai mieluisan harrastuksen löytäminen vaikealta. Itse muutin Jyväskylään yliopisto-opiskelujen perässä, ja opiskeluyhteisön tuki auttoi sopeutumaan uuteen kotikaupunkiin hyvin. Olisi kuitenkin tärkeää, että uusille opiskelijoille on tarjolla muitakin väyliä sopeutumisen edistämiseksi. Lisäksi on huomioitava, että muuttoliike Jyväskylään koostuu myös esimerkiksi töiden perässä muuttavista tai toisen asteen opiskelijoista, eli vasta kaupunkiin muuttaneiden kirjo on laaja. Kaikille nuorille tasavertaisesti suunnatulla toiminnalla on edellytyksiä laajentaa nuorten verkostoitumista ja keskinäistä yhteisöllisyyttä, tarjota mahdollisuuksia tutustua kaupunkiin, ja parhaimmassa tapauksessa auttaa mieluisan harrastuksen löytämisessä.
Nuorten sopeuttamisessa panostetaan matalan kynnyksen toimintaan
Työharjoittelijana olen kuluneiden kuukausien aikana yhdessä Jyväskylän nuorisopalvelujen, Nuorten tila Katutason sekä Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin asiantuntijoiden kanssa kehittänyt nuorten sopeutumista edistävää toimintaa, joka suuntautuu ensisijaisesti 18–30-vuotiaille, jotka haluavat tutustua Jyväskylään ja löytää uusia tuttavuuksia. Mukaan ovat tervetulleita myös kaupungissa pidemmän aikaa asuneet nuoret, sillä tasavertaisuus ja syrjäytymisen ehkäiseminen koetaan tärkeiksi toimintaa ohjaaviksi arvoiksi.
Syksyllä noin kolmen kuukauden ajan säännöllisesti kokoontuvien ryhmien on tarkoitus olla osa Punaisen Ristin Jyväskylän osaston ystävätoimintaa, ja ohjauksesta vastaavat pääasiassa vapaaehtoiset, joita Katutason ja SPR:n toimesta kartoitetaan parhaillaan muun muassa lukio- ja korkeakouluopiskelijoiden joukosta. Vapaaehtoiset osallistuvat ystävätoiminnan kurssille, jossa he saavat tehtävään tarvittavan koulutuksen ja mahdollisuuden keskinäiseen tutustumiseen.
Suunnitelmissa on syksyn aikana järjestää nuorille tutustumiskäyntejä erilaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin. Ryhmässä tekemisen ideana on madaltaa kynnystä tutustua esimerkiksi liikunta- ja kulttuuritoimintaan sekä lisätä verkostoitumista nuorten kesken. Aktiviteettien toteuttamisessa hyödynnetään myös Jyväskylän luonnon ja keskusta-alueen puistojen tarjoamia mahdollisuuksia erilaisten maksuttomien ulkoilma-aktiviteettien toteuttamiseen ryhmissä. Tutustumista kaupunkiin voidaan tehdä myös kaupunkikierrosten tai vaikka kaupunkisuunnistuksen avulla. Nuorten sopeutumista tullaan edistämään myös verkossa vapaaehtoisten ohjaamalla Discord-alustalla, jossa nuoret voivat ennalta sovittuina ajankohtina tutustua toisiinsa chattailun kautta.
Jotta eri elämäntilanteessa ja eri tarkoitusten perässä Jyväskylään muuttaneet pystyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla tuomaan yhteen, on viestintään kiinnitettävä huomiota. Oppilaitosten ja Jyväskylän nuorten palvelujen sivustojen kautta viestimisellä on mahdollista saavuttaa hyvä määrä nuoria, mutta muitakin väyliä on mietittävä. Jyväskylän kaupungin nuorisopalveluilla on laaja kokemus nuorisotyöstä sekä tasavertaisesti nuoria osallistavan toiminnan järjestämisestä, joten syksyn toiminta tulee varmasti olemaan onnistunut kokonaisuus.
Yhteenveto työharjoittelusta Sitran hyvinvointihaasteen parissa
Tämän kirjoituksen myötä Sitran hyvinvointihaasteen blogipostaussarja on tullut päätökseensä, kuten myös työharjoitteluni KEHOssa ja Koskessa. Hyvinvointihaasteen ja blogitekstien kirjoittamisen myötä olen saanut perehtyä tärkeisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin, kuten lukiolaisten hyvinvointiin, nuorten vapaa-ajan harrastamiseen sekä sukupolvien välisen hyvän kohtaamisen vaalimiseen. Uudenlaisessa innovaatioprosessissa ja moniammatillisissa työryhmissä työskentely on ollut opettavaista ja mielenkiintoista, ja kehittämistyön myötä syntyneiden ratkaisujen konkretisoituminen palkitsevaa. Erityisesti verkostoyhteistyön merkitys innovatiivisten ratkaisujen saavuttamisessa on oppi, jonka aion viedä mukanani työelämään. Olen kiitollinen saamastani mahdollisuudesta toteuttaa monipuolinen ja työelämään valmistava työharjoittelu poikkeusajoista huolimatta.
Hanna Paasio
KEHOn ja Kosken työharjoittelija
Lähteet: