Keski-Suomessa on viime vuodet rakennettu laajaa ja monialaista yhteistyötä ihmislähtöisen hyvinvointiosaamisen edistämiseksi ja sen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Tätä työtä kokoavan Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän ohjausryhmän kokouksessa 25.11.2019 vetovastuu tästä hyvinvointityöstä siirtyi Jyväskylän ammattikorkeakoululta Jyväskylän yliopistolle. Samalla ohjausryhmän puheenjohtajana pitkään toiminut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Vesa Kataja luovutti puheenjohtajuuden arvostetulle gastroenterologisen kirurgian erikoislääkärille professori Jukka-Pekka Mecklinille.
Jyväskylän yliopiston roolin vahvistuminen keskisuomalaisen hyvinvointityön veturina alkoi jo yli vuosi sitten, jolloin yliopistossa alkoi muotoutua uuden strategian ytimeksi ”Osaava ja hyvinvoiva ihminen”. Kesäkuussa 2018 teimme yhdessä maakunnan ja sairaanhoitopiirin johdon kanssa sosiaali- ja terveysministeriölle aloitteen kehittäjäkumppanuudesta tarjoten keskisuomalaisen, laajasti eri sektoreita yhdistävän, tekosysteemimme osaamista suomalaisen hyvinvointijärjestelmän uudistustyöhön. Esitys perustui selvityshenkilönä kokoamaani julkaisuun Hyvinvointiosaamista Suomesta koko maailmalle! Tästä aloitteesta kirjoitin aiemmassa blogikirjoituksessani.
Vahvoja panostuksia hyvinvointitutkimukseen
Vuoden 2019 aikana olemme yliopiston strategian mukaisesti jatkaneet panostamista hyvinvointiosaamisen kehittämiseen sekä tutkimuksen vaikuttavuuden kannalta keskeiseen näkyvyyteen ja yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Hyvinvointitutkimukseen kohdistuvien tutkimushankkeiden täydentävä rahoitus yliopiston eri tieteenaloille on varovasti arvioiden yli 10 miljoonaa euroa vuodessa. Rehtori Keijo Hämäläinen on tukenut useita tiedekuntia lisäresursoimalla post doc –tasoista hyvinvointialaan kohdistuvaa tutkijatyötä. Yliopiston vahvuutena ja vaikeutena on, että olemme suuri ja monialainen organisaatio, jonka eri tieteenalojen näkökulmat hyvinvointiin ovat keskenään hyvin erilaisia ja toisiaan täydentäviä. Siksi selkeää rajaa hyvinvointitutkimuksen ympärille on vaikeaa vetää – se niveltyy luontevasti ja usein tulosten hyödynnettävyyden kannalta hedelmällisesti muuhun eri tieteenalojen tutkimukseen.
Mitä hyvinvointi on?
Hyvinvointia tai sen puutetta on helpompi tuntea yksilön tasolla kuin määritellä yleispätevästi. Hyvinvointikäsitteen laajuuden ja monimerkityksisyyden haasteeseen ovat törmänneet paitsi tutkijat, myös päätöksentekijät ja käytännön toimijat. Kutsuimmekin yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa eri tieteenalojen tutkijoita marraskuussa 2019 yhteiseen symposiumin ”Monitieteisiä näkökulmia hyvinvointiin” käynnistämään yhteistyötä hyvinvoinnin ja sen osatekijöiden määrittelemiseksi suomalaisessa toimintaympäristössä. Tavoitteena on yhteisjulkaisu, jossa esitetty hyvinvoinnin määritelmä edesauttaa suomalaisen tutkimuksen yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä tukee poliittis-hallinnollista päätöksentekoa ja käytännön työtä.
Yhdessä eteenpäin
Käsiteongelmat eivät kuitenkaan ole esteenä erilaisille konkreettisille toimille ja aloitteille. Olemme vuoden mittaan nostaneet esiin keskisuomalaista ja Jyväskylän yliopiston monialaista ihmisläheistä osaamista ja näkökulmaa kansalliseen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä esimerkiksi lasten ja nuorten erityisen vaativan tason palveluiden OT-kehittämistyössä, vanhusten hoivapalveluiden laadun seurannassa, synteettisen datan hyödyntämisessä tutkimuksen ja tiedolla johtamisen tukena sekä kansallisessa terveysalan strategiatyössä.
On innostavaa, että KeHOn toiminta on nostettu tuoreessa valtioneuvoston kanslian selvityksessä yhdeksi kansallisesti vahvaksi tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan toimintamalliesimerkiksi. Tätä yhteistyön toimintamallia yliopisto haluaa olla edelleen vahvistamassa.
Päivi Fadjukoff
FT, dosentti, Senior Advisor
Jyväskylän yliopisto
Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän päällikkö 1.1.2020 alkaen
Jyväskylän yliopisto tuo Keski-Suomelle yhteydet kansainväliseen monitieteiseen tiedeyhteisöön. Monialaisen tiedeyliopiston strategia ”Osaava ja hyvinvoiva ihminen” tukee hyvinvointiosaamisen kasvua ja tunnistaa yhteiskunnallisen tarpeen sen tutkimiseksi ja kehittämiseksi. Yliopisto tukee laajalla asiantuntemuksellaan ja yhteistyöverkostoillaan alueellisen hyvinvoinnin, hyvinvointia edistävien innovaatioiden ja toimintamallien sekä hyvinvointitalouden kasvua.
Yliopiston kansainvälisesti merkittäviä vahvuuksia ovat mm. monipuolinen liikunta- ja terveystutkimus, kansalliseksi vahvuudeksi huippuyksikköstatuksellakin nostettu hyvinvointi- ja sosiaalialan tutkimustoiminta, oppimisen ja motivaation tutkimus sekä ihmisen koko elämänkaaren kattavat seurantatutkimukset. Yliopistossa on kansainvälisesti korkeimmalle huipulle arvioitua sekä lasten että ikääntyneiden tutkimusosaamista. Poikkeuksellisen laajat ja pitkät, maailmanlaajuisesti tunnetut pitkittäistutkimukset kattavat ihmisen koko elämänkaaren. Menetelmällisiä vahvuuksia ovat pitkittäistutkimuksen lisäksi prosessien tutkimus, laadulliset tutkimusmenetelmät, aivotutkimus sekä matemaattisen mallintamisen, IT:n ja tekoälyn hyödyntäminen. Monialainen tutkimusyhteistyö tuottaa uutta tietoa siitä, miten ihmiset itse saadaan osallistumaan ja motivoitumaan oman hyvinvointinsa suhteen.
Jyväskylän yliopisto haluaa strategiansa mukaisesti toimia aktiivisessa ja vastuullisessa vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa ja edistää tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuutta. Vuorovaikutus käytännön eri sektoreilla toimivien asiantuntijoiden ja hyvinvointityön kohderyhmien kanssa tukee yhteiskunnallisesti merkityksellisen tutkimuksen ja koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista sekä tutkimustulosten käytännön vaikuttavuutta.