Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskessa elokuussa 2020 alkanut Meijän mieli -hanke tekee alueellista työtä nuorten aikuisten mielenterveystoipujien arjen ja osallisuuden parantamiseksi Keski-Suomessa. Hankkeen tavoitteena on luoda yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia tuki- ja vapaaehtoistyön ratkaisuja, jotka lisäävät toipujien osallisuutta sekä rohkaisevat mukaan vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita esimerkiksi kaveritoimintaan.
Vapaaehtoistyötä sekä mielenterveyttä tukevia toimintoja kehitetään yhdessä toipujien, vapaaehtoisten, mielenterveystoimijoiden sekä järjestöjen kanssa. Hankkeen viitekehyksenä ja arvolähtökohtana on toipumisorientaatiopohjainen ajattelu, koulutus ja toiminta. 
Vapaaehtoistoimintaa suunnitellessa olemme havainneet, että yksi motivaattori vapaaehtoistyön tekemiseen on auttamisesta saatavat hyvinvointivaikutukset. Halusimme tutkia asiaa enemmän ja löysimmekin todella mielenkiintoisia perusteluja vapaaehtoistoiminnan suosiolle. Tähän blogikirjoitukseen kokosimme joitakin esimerkkejä aiheesta.
Hyvinvointia vapaaehtoistoiminnasta
Taipumus auttamiseen on ihmisille synnynnäistä. Vapaaehtoistoiminta on yksi hyvä auttamisen keino, ja sen suosio vain jatkuu. Tänä vuonna koronapandemia on innostanut ihmisiä auttamaan lähimmäisiä ja jopa ventovieraita muun muassa tarjoamalla kaupassakäyntiapua iäkkäille naapureille. Vapaaehtoistoiminnassa autettavan lisäksi myös auttaja hyötyy auttaessaan lähimmäistään.
Vapaaehtoistoiminnassa hyvinvointivaikutuksia tuottaa esim. kokemus tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä, siitä että tekee merkityksellistä työtä. Vapaaehtoistoiminta myös vähentää yksinäisyyttä, koska sen kautta voi löytää ystäviä ja kasvattaa sosiaalisia verkostoja.
Vapaaehtoisena olo on myös voimaannuttavaa, koska se vahvistaa minäkuvaa. Sen avulla voi toteuttaa identiteettiään, kehittää ja oppia uusia taitoja. Varsinkin nuoret hakevat vapaaehtoistyöstä pontta urakehitykselleen. Työttömälle työnhakijalle mielekäs vapaaehtoistoiminta luo arkeen merkityksellisyyttä, rohkaisee ja voi avata uusia polkuja opintoihin ja työllistymiseen.
Vapaaehtoistoiminnassa yhteisöön liittyminen ja kuuluminen, osallisuus, sosiaalinen pääoma, hyvän tekeminen ja saaminen tuottavat ihmiselle inhimillisiä kohtaamisia ja lisäävät elämän merkityksellisyyttä. Vapaaehtoistoiminnan kautta saa myös kohdata erilaisuutta.
Tutkittua tietoa auttamisen hyvinvointivaikutuksista
Auttamisen hyvinvointivaikutuksista on olemassa tutkittua tietoa. Ihmisessä tapahtuvat fysiologiset muutokset selittävät, miksi auttaminen tuntuu hyvältä.
Säännöllistä vapaaehtoistyötä tekevien henkinen hyvinvointi on useissa tutkimuksissa osoittautunut paremmaksi kuin heidän, jotka eivät sitä tee. Auttaminen hiljentää auttajalla stressiin liittyviä aivoalueita, aivojen mielihyväalueet aktivoituvat ja mielihyvähormonit dopamiini ja oksitosiini hyrräävät kehossamme. Auttamisesta seuraava mielihyvä kertoo siitä, että evoluutio on kehittänyt ihmiselle hyvään tähtääviä motiiveja. Ihminen syntyykin empaattisena. Tästä esimerkkinä vauvojen empaattisuus: vauva alkaa itsekin itkeä, kun kuulee toisten vauvojen itkevän.
Aivokuvantamisella on nähty, että avunanto aktivoi ihmisillä samaa aivoaluetta kuin poikasiaan hoivaavilla eläimillä. Kokeellisissa tutkimuksissa auttamisen on havaittu muun muassa lievittävän kroonista kipua, laskevan korkeaa verenpainetta sekä helpottavan astman ja masennuksen oireita.
Hyvinvointia vertaistoiminnasta ja kokemusasiantuntijuudesta
Myös vapaaehtoisena vertaisena tai kokemusasiantuntijana toimimisen on todettu voimaannuttavan, tukevan itsenäisyyttä sekä kasvattavan itsetuntoa ja -luottamusta. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminta nähdään mielenterveys- ja päihdekuntoutujilla usein osaksi omaa kuntoutumisprosessia. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan kautta toimijalle muodostuu uusi identiteetti, kun hänen roolinsa muuttuu avun vastaanottajasta sen tarjoajaksi. Vertaistuen antajan onkin todettu usein hyötyvän toiminnasta enemmän kuin vertaistuen saajan.
Vertaistoimintaan osallistumisen on todettu myös kohentavan osallistujien elämänlaatua, rytmittävän arkea ja vähentävän laitoshoidon tarvetta. Vertaistuen myötä laajeneva sosiaalinen verkosto tuo turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ja on myös tärkeä arjen voimavara.
Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutus
Meijän mieli -hankkeen vapaaehtoistoiminta on yksi hyvä vaihtoehto päästä käytännössä kokemaan vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutuksia. Hanke aloittaa 26.1.2021 Teams-etäyhteydellä toteutettavan 4 tapaamiskertaa sisältävän Meijän kaveri -vapaaehtoistoiminnan koulutuksen. Meijän kavereiksi haetaan tavallisia täysi-ikäisiä vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä, joita kiinnostaa kulkea hetken matkaa mielenterveystoipujan tukena. Hanke kehittää ja pilotoi mielenterveystoipujien tueksi myös muita monipuolisia ja tarvittaessa vahvasti tuettuja vapaaehtoistoiminnan muotoja kuten esim. somekaveruus, digiryhmät, tapahtumat ja kohtaamiset osallisuuskahviloissa.
Merja Angle
hankekoordinaattori, Meijän Mieli
merja.angle@koske.fi
Katja Laajala
hanketyöntekijä, Meijän Mieli
katja.laajala@koske.fi
Lisätiedot Meijän kaveri -koulutuksesta ja ilmoittautumiset 18.1.2021 mennessä hankkeen työntekijöille Merja Angle p. 040 124 1426 merja.angle@koske.fi tai Katja Laajala p. 040 164 7560 katja.laajala@koske.fi tai vaihtoehtoisesti vapaaehtoistyö.fi -sivuston kautta.
Lähteet:
MIELI Suomen Mielenterveys ry – Miksi vapaaehtoistyö lisää hyvinvointia?
Manninen, M. 2020. Hyvät aikeet – miksi autamme ja mitä siitä seuraa. Atena Kustannus Oy.
Sylva Ry – Vapaaehtoistoiminta lisää hyvinvointia
Sitran selvityksiä, nro 93. Vapaaehtoistoiminnasta iloa monille.
Vuorisalmi, E. 2020. Rakkaus haltuun – valjasta rakkaushormonisi terveeseen ja tasapainoiseen elämään. WSOY.
Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske on sosiaalialan osaamista vahvistava ja kehittävä maakunnallinen organisaatio ja verkosto. Kosken tehtävänä ovat sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja erityispalvelujen kehittäminen sekä yhteydenpito tutkimuksen, koulutuksen ja käytännön välillä. Uusimpana vastuualueena on kehittää ns. vaativan erityistason osaamista OT-keskuksissa.
Koske tuo KEHO-verkostoon sosiaalialan ja sosiaalisen hyvinvoinnin asiantuntemusta sekä sosiaalialan maakunnallisia ja valtakunnallisia verkostoja – tunnemme Keski-Suomen kunnat ja sosiaalialan toimijat hyvin. Koske tuottaa tietoa Keski-Suomen sosiaalipalvelujen tilasta ja asiakaskokemuksista sekä edistää/tukee kuntien ja järjestöjen hyvinvointitiedontuotantoa sosiaalisen raportoinnin keinoin mm. rakenteellisen sosiaalityön edistämiseksi.
Tuotamme asiantuntijapalveluna sosiaaliasiamiestoimintaa, konsultoivaa lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän ja varhaiserityisopettajan palveluja sekä lastensuojelun moniammatillista asiantuntijatyöryhmän toimintaa. Vuonna 2019 kehittämishankkeitamme ovat aikuissosiaalityöhön keskittyvä valtakunnallinen PROSOS – Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa, palveluohjauksen laatua ja uusia muotoja maakuntaan tuottava PAKU – Palvelupolut kuntoon, sosiaalihuollon tiedonhallintaa valtakunnallisesti vahvistava Kansa-koulu II – Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla sekä yksinäisyyden vähentämiseen ja osallisuuden edistämiseen tähtäävä Yhdessä ei olla yksin – Keski-Suomen kuntien ja järjestöjen hyvinvointiyhteistyöhanke.
Koske tavoittelee KEHOn verkostoyhteistyöstä maakunnallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti vaikuttavaa toimintaa hyvinvointiosaamisen kentällä. KEHOn tavoitteet tukevat Kosken perustehtävää. KEHO-toiminnassa päätavoitteemme on, että verkostoyhteistyö KeHOssa auttaa ratkaisemaan hyvinvointiin liittyviä ongelmia eri ympäristöissä. Monitieteisenä ja -toimijaisena verkostona KEHO voi toimia myös ilkeiden sosiaalisten ongelmien ratkaisualustana heikossa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tilanteen parantamiseksi.
Tavoittelemme KEHO-verkostosta myös osaamisen soveltamista ja kokeiluja uusissa ympäristöissä, entistä laajempia ja vaikuttavampia yhteistyöhankkeita, yhteistyöstä syntyviä innovaatioita sekä ratkaisuja glokaaleihin hyvinvointihaasteisiin.