Terveydenhuollon alueellinen yhteistyö on Keski-Suomessa ollut viimeisen 30 vuoden aikana hyvin tuloksellista. Jo 1990-luvulla alkanut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö lääkäreiden ja henkilöstön koulutuspohjan laajentamisessa ja tautien diagnostiikan ja hoidon porrastamisesta on tuottanut erinomaisen tuloksen. 2000-luvulla Keski-Suomen sairaanhoito oli OECD:n mittareilla eli kroonisten sairauksien vaatimien sairaalahoitojaksojen määrällä mitattuna maan tehokkainta. Samaan aikaan erikoissairaanhoitomme oli maan halvinta, ja Keski-Suomessa tehtiin vähiten leikkaustoimenpiteitä väestöön suhteutettuna Suomessa. Silti keskisuomalainen väestö sai hyvätasoisia palveluja, ja olimme ja olemme edelleenkin monilla merkittävillä aloilla kuten kirurgiassa, tukielinsairauksissa, reumataudeissa, syövän hoidossa ja metabolisten kansansairauksien ehkäisyssä ja tutkimuksessa maan johtavia keskuksia huolimatta siitä, että erikoissairaanhoitomme on edelleen maan edullisinta.

Monialaiset vahvuudet Keski-Suomen sote-työn tukena

Sote-uudistuksessa lähdetään yhdistämään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuoltoa samaan organisaatioon. Tämä tarjoaa Keski-Suomelle entistäkin paremmat olosuhteet kehittyä maan edistyksellisimmäksi sote-maakunnaksi. Meillä on vahvaa sosiaalihuollon yliopistotasoista tutkimusta ja koulutusta, ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus tekee kansallisestikin merkittävää työtä alan käytäntöjen kehittämiseksi. Kuudentoista organisaation yhteinen Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHO tarjoaa yhteisen kehittämisfoorumin hyvinvointialan tutkimus-, koulutus- ja palveluorganisaatioille, ja mukana ovat myös järjestökenttä ja yrittäjät.  Erinomaista taustatyötä teki Jyväskylän yliopistossa vuoteen 2015 saakka toiminut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aluekeskus, joka keskittyi nimenomaan sosiaalipalveluiden kehittämistarpeiden tutkimiseen, tutkimusaineistonaan juuri Keski-Suomen kunnat. Tätä työtä jatkaa Keski-Suomen sosiaalialan keskus Koske. Meillä pitäisi siis olla erinomaiset mahdollisuudet valmistella juuri keskisuomalaisia palveleva, tulevaisuuden haasteet huomioon ottava, uusi sote-strategia.

Nyt tarvitaan yhteiskehittämistä

Nykyään tiedetään, että laadukkaita ja toimivia palveluja ei ole mahdollista kehittää ilman sekä henkilöstön että asiakkaiden/potilaiden aitoa kuulemista ja omaehtoisen osallistumisen mahdollistamista. Tällainen ”omistajuuspohjan laajentaminen” ei onnistu jatkamalla vanhoja toimintatapoja uudessa organisaatiossa, koska palvelut uhkaavat silloin jäädä asukkaiden arkielämästä irrallisiksi, tehottomiksi ja kalliiksi. Lisähaastetta uudistukselle tuo ilmeinen uhka ammattihenkilöstön jaksamisesta ja riittävyydestä. Kaikkien keskisuomalaisten näkemyksiä ja panosta tarvitaankin tulevan hyvinvointialueen strategian ja toiminnan kehittämiseksi sellaiseksi, että se tukee ja voimaannuttaa niin avun tarvitsijoita kuin henkilöstöä toimimaan yhdessä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tammikuussa 2022 on aluevaalit, joissa valitaan tulevalle Keski-Suomen hyvinvointialueelle päättäjät.   Emme ole vielä päässeet kuulemaan, millaisia ovat hyvinvointialueen päättäjiksi aikovien tavoitteet ja visiot. Ovatko he tiedostaneet, että Keski-Suomessa on edelleen eväät maan johtavaksi sote-maakunnaksi? Perinteistä poiketen nyt on aika panostaa myös väestön ja asiakkaiden/potilaiden omaan aktiivisuuteen ja sen myötä myös sote-henkilöstön työskentelymotivaation parantamiseen. On hyvä muistaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon, terveyden edistämisen, perheiden ja lasten kehityksen, ikääntymisen, liikunnan, monialaisen hyvinvoinnin, terveysjohtamisen ja terveystaloustieteen asiantuntemus ei ole hävinnyt Keski-Suomesta mihinkään. Väestön, asiakkaiden, sote-henkilökunnan ja poliittisten päättäjien antama tuki ja arvostus maakunnan sote-alan tutkijoille ja tutkimukselle olisi varmasti eduksi oman hyvinvointialueemme valmistelussa. Toivommekin, että jokainen keskisuomalainen kokee tärkeäksi sekä äänestää tammikuun aluevaaleissa että olla aktiivinen itselle sopivilla tavoilla, esimerkiksi haastattelemalla maakuntavaaleihin ilmoittautuneita ehdokkaita.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäiseksi sanomalehti Keskisuomalaisen mielipidesivulla 23.11.2021.

 

Jukka-Pekka Mecklin, professori
Tutkimusjohtaja, Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
KEHOn ohjausryhmän puheenjohtaja

 

Päivi Fadjukoff, FT
Dosentti, Jyväskylän yliopisto
KEHOn verkostopäällikkö