Pandemia on lisännyt vanhempien uupumusta, stressiä ja yksinäisyyttä sekä perheiden eriarvoisuutta. Pandemian vaikutukset heijastuivat paljolti perheiden tukiverkostoihin, ja ankarimmin ovat kärsineet perheet, joilla tukiverkostoja on ollut vähiten. Tukiverkostojen vahvistaminen onkin yksi konkreettinen keino vanhemmuuden tukemiseen.
Nämä tiedot käyvät ilmi Haukkalan säätiön, Jyväskylän yliopiston, Kosken ja Jyväskylän kaupungin järjestämästä Vanhempana Nyt -webinaarista, joka järjestetään torstaina 16.9. kello 13.15 alkaen. Seminaarissa kysytään asiantuntijapuheenvuorojen herättelemänä, keitä lapsiperheistä ja vanhemmista pandemian kielteiset seuraukset ovat koskettaneet eniten, ja millaista tukea vanhemmat tarvitsevat tässä tilanteessa ja miksi.
Uupumus voi lisätä lasten laiminlyöntiä
Seminaarissa vanhemmuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti kasvatustyylien, vanhemmuuden taitojen, vanhempana jaksamisen, vanhempien välisen yhteistyön ja vanhemmuutta tukevien tai estävien yhteiskunnallisten rakenteiden näkökulmista. Seminaarin esitelmöitsijöinä toimivat Lea Pulkkinen, Mirjam Kalland, Kaisa Aunola, Ella Sihvonen, Marjatta Kekkonen ja Kaisa Malinen.
Pandemiatilanteessa osa perheistä on löytänyt aiempaa enemmän yhteistä aikaa ja perhevuorovaikutus on voinut parantua. Professori Kaisa Aunola (JYU) tuo esille myös tutkimusnäyttöä siitä, että pandemian kaltaiset olot voivat lisätä vanhempien uupumusta. Tämä voi osaltaan lisätä riskiä lapsen torjumiseen ja kaltoinkohteluun. Riskiä uupumukselle selittivät muun muassa vanhempien ja lasten nuori ikä ja lapsen erityistarpeet. KT Marjatta Kekkonen (THL) ja dosentti Kaisa Malinen (JAMK) korostavat tuoreiden vanhempien olevan erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä he vasta rakentavat tukiverkostoja ja tapaansa toimia vanhempina yhdessä.
Vanhemmuuden tukeminen edellyttää myös rakenteellisten esteiden poistamista
Seminaarissa pohditaan, miten vanhemmuutta pitäisi tukea – kannattaako tukea vanhempia ja perheitä esimerkiksi erilaisin palveluin, tulonsiirroin ja muun perhepolitiikan keinoin vai vuorovaikutuksessa ja vanhemmuustaidoissa.
Professori Mirjam Kalland (HY) painottaa, että erityisen tärkeä kyky vanhemmuudessa tässä ajassa on myönteinen, kannustava uteliaisuus ja kiinnostus lapsen mieleen. Professori Lea Pulkkinen puolestaan puhuu vanhempien lapsilähtöisyydestä, jossa ”rakkaus, rakenteet ja rohkaisu”, ei ”rajat ja rakkaus”, tukevat lapsen yhteenkuuluvuuden, kyvykkyyden ja autonomian tarpeita.
VTT Ella Sihvonen (KELA) korostaa puheenvuorossaan, kuinka yksilöllisen, psykososiaalisen ja vuorovaikutukseen keskittyvän vanhemmuuden tukemisen rinnalle tarvitaan yhteiskunnan kriisitilanteissa akuutisti myös vanhemmuuden toteuttamista estävien rakenteellisten ongelmien esiin nostamista ja tarkastelua. Kyse on esimerkiksi työttömyyteen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, taloudelliseen niukkuuteen tai sosiaalisten tukiverkostojen puutteeseen liittyvistä kysymyksistä.
Marjatta Kekkonen ja Kaisa Malinen tuovat esille molempien vanhempien pääsyn palveluihin olevan olennaista vanhempien välisen yhteistyön kehittymiseksi. Näin yhteiskunta myös viestii, että huolenpito lapsesta kuuluu yhtäläisesti molemmille vanhemmille. Digipalveluissa vanhemmat voivat saada vertaistukea aikana, jolloin kontakteja on vältettävä.
Seminaarissa etsitään ja jaetaan toimivia käytäntöjä vanhempien tukemiseksi, kun varaudutaan pandemian mahdollisiin seurauksiin.
”Uudenlaisessa tilanteessa sisäiset selviytymiskeinot on otettu hyvin perheissä käyttöön. Monialaista tutkimustietoa hyödyntäen pyrimme myös palveluissa huomioimaan ja varautumaan pandemian pitkänajan vaikutuksiin ja eriarvoisuuden tasoittamiseen, toteaa perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden palvelujohtaja Päivi Kalilainen Jyväskylän kaupungilta.
”Haukkalan säätiö pyrkii olemaan sillanrakentaja eri toimijoiden välillä”, korostaa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Anna Rönkä, säätiön puheenjohtaja, ”tämä seminaari on yksi keino lisätä vuoropuhelua, jotta paremmin ymmärtäisimme pandemian vaikutuksia ja löytäisimme keinoja tukea perheitä kokonaisvaltaisesti.”
Tilaisuuden ohjelma on löydettävissä Haukkalan säätiön verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Anna Rönkä, Haukkalan säätiön hallituksen puheenjohtaja, anna.k.ronka@jyu.fi, 0408054891
Päivi Kalilainen, Haukkalan säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, paivi.kalilainen@jyvakyla.fi
Johanna Moilanen, Haukkalan säätiön hallituksen sihteeri, johanna.s.moilanen@jyu.fi