Perjantaina 13. joulukuuta järjestettiin KeHOn verkostopäivä, jonka teemana oli KeHOn yhteiset onnistumiset. Päivän aikana kuultiin neljä yhteiskehittämisen huipputuotosta ja pohdittiin toiminnan vaikuttavuutta teemaryhmittäin.
KeHOn 7. verkostopäivä järjestettiin perjantaina 13. joulukuuta Jyväskylän Paviljongissa teemalla KeHOn yhteiset onnistumiset. Tapahtuma aloitettiin tutustumalla onnistuneisiin yhteiskehittämisen tuotoksiin, joita esiteltiin case-esimerkkien kautta:
– Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvointityön tueksi. LIKESin tutkija Salla Turpeinen kertoi Kunta-Virvelin pilottiversiota, johon on koottu keskisuomalaisten kuntien liikuntaa, hyvinvointia ja terveyttä koskevia tutkimus- ja seurantatietoja sekä kuntien väestö- ja elinvoimaisuustilastoja. Virvelin käyttöä pilotoidaan valituissa keskisuomalaisissa kunnissa.
– Häkkää elämä! Kaisa Koivuniemi, Sivi Talvensola ja Päivi Fadjukoff esittelivät Sitran 100 päivän hyvinvointihaasteen hanketta, jossa kartoitetaan hyvinvointipulmia nuorten mielenterveyteen ja elämänhallintaan liittyen. Jyväskylän hanke valmisteltiin ja toteutetaan KeHOn Lapset, nuoret ja perheet -teemaryhmän toimijoiden yhteistyönä.
– Monialainen yhteistyö – Liikuntapoliklinikka. Keski-Suomen keskussairaalassa toimii Suomen ainoa liikuntalääketieteen poliklinikka. Poliklinikan toiminnan tavoitteena on liikunnan hyödyntäminen sairauksien ehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Salla Rasmus kertoi poliklinikan toiminnasta sekä monialaisesta yhteistyöstä.
– Uuden sairaalan kiertotalous ja materiaali-innovaatiot – Sami & Samu -projekti. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen esitteli SaMi & SaMu -projektia, jonka avulla pyritään minimoimaan mikrobiresistanssiongelmaa sairaalaympäristössä hyödyntämällä puupohjaisia antimikrobisia aineita sekä vähentämään muovia sairaalassa.
Vaikuttavuutta pohdittiin teemaryhmissä
Seuraavaksi tutustuttiin Sitran vaikutusketjuajatteluun, jonka pohjalta osallistujat jakautuivat teemaryhmittäin pohtimaan, millaisia vaikutuksia teemaryhmätyöskentelyllä voi saavuttaa pitkällä aikatähtäimellä, millaisia tavoitteita se vaatii sekä miten ja kenen avulla tavoitteisiin voi päästä. Tarkoituksena oli mm. hahmottaa organisaatioiden roolia teemaryhmien vaikuttavuuteen tähtäävässä toiminnassa sekä käytettäviä resursseja. Ajatuksia vaikuttavuudesta esiteltiin lopuksi teemaryhmittäin toisille.
