Aika: 21.8.2020 12:00—15:00
Sijainti: Seminaarinmaki, C5

Kokonaisvaltaiseen itsehoivaan kannustava hyvinvointisuuntaus eli wellness on viime vuosina noussut hyvinvointikeskustelun ja kulutuskulttuurin keskiöön. YTM Veera Koskinen tutki sosiologian alan väitöskirjassaan hyvinvoinnin edistämistä koskevia asenteita ja kulutuskäytäntöjä keskittyen erityisesti yli 50-vuotiaiden kokemuksiin.

Koskisen väitöstutkimus osoittaa, että wellness on muutakin kuin kulutustrendi. Hyvinvoinnin edistämiseen kannustava puhe on nyt voimakkaasti läsnä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.

– Hyvinvoinnistaan kokonaisvaltaisesti kiinnostunut ja sitä alati tarkkaileva ja kehittävä yksilö näyttäisi olevan nykykansalaisen ihannekuva – ­­­­­oli kyseessä sitten työikäinen, opiskelija tai eläkeläinen, Koskinen summaa.

Wellness-ilmiön ytimessä voidaan nähdä muutos, jossa käsitys hyvinvointia tuottavasta elämäntyylistä on laajentunut terveyden edistämisen alueelta muille elämänalueille. Esimerkiksi personoidut hyvinvointipalvelut, hyvinvointiteknologia ja hyvinvointielämykset ovat tulleet osaksi arkista itsehoitoa.

– Kokonaisvaltaisen ”kehonhoitotyön” ajatellaan viestivän paitsi kehollisesta hyvinvoinnista, myös muista nyky-yhteiskunnassa korkealle arvostetuista ominaisuuksista, kuten hyvästä elämänhallinnasta ja korkeasta sosiaalisesta statuksesta, Koskinen kuvaa.

Muutos näkyy myös ikääntyvien elämäntyyleissä

Elintason nousu ja elinajanodotteen pidentyminen ovat muokanneet ikääntyvien elämäntyylejä aktiivisempaan suuntaan. Tämä näkyy myös hyvinvoinnin edistämiseen liittyvissä asenteissa ja kuluttamisessa.

Fyysisten tekijöiden lisäksi wellness-kulutuksen pariin kannustavat haastavat elämäntilanteet ja elämänvaiheen muutokset. Esimerkiksi eläkkeelle jäänti on merkittävä elämänkulun taitekohta, joka suuntaa huomiota enemmän itseen ja omaan hyvinvointiin.

– Itsehoiva ja siihen keskittyvä kulutus on yksi keino rakentaa ja rytmittää työelämän jälkeistä elämää sekä lunastaa varhaisvanhuuteen kohdistuvat toimeliaisuuden odotukset, Koskinen täsmentää.

Tutkimuksesta käy ilmi, että wellness-kulutus koetaan tärkeäksi myös siksi, että elämän halutaan säilyvän omatoimisena ja omaehtoisena mahdollisimman pitkään.

Ilmiöllä on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Hyvinvoinnin kaupallistuminen yhdessä yksilön taitoihin nojaavan hyvinvointieetoksen kanssa on Koskisen mukaan omiaan syventämään hyvinvointieroja yhteiskunnassa.

– Harva on eri mieltä siitä, etteikö omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen olisi tärkeää. Kuitenkin ajatus siitä, että yksilön tulisi suoriutua elämän mittaisesta hyvinvointiprojektistaan omin avuin, voi myös tuottaa ahdistuksen, riittämättömyyden ja välinpitämättömyyden tunteita, Koskinen huomauttaa.

Koskisen väitöstutkimus valottaa monipuolisesti wellness-ilmiön vaikutuksia 2010-luvun Suomessa ja tarjoaa uusia näkökulmia hyvinvoinnin edistämistä koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkimuksen aineisto koostuu kyselytutkimuksesta (N=689) sekä ryhmä- ja yksilöhaastatteluista, joihin osallistui 59 50-82 vuotiasta suomalaista.

 

 

Väitöstilaisuuden tiedot:

YTM Veera Koskisen sosiologian väitöskirjan ”Building skills for lifelong wellness: An empirical study on the wellness-oriented lifestyle” tarkastustilaisuus on 21.8.2020 klo 12.00 alkaen Seminaarinmäellä päärakennuksen salissa C5. Vastaväittäjänä professori emeritus Antti Karisto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Terhi-Anna Wilska. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Julkaisun tiedot:

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 246, Jyväskylä 2020, ISSN 2489-9003; 246, ISBN 978-951-39-8216-4 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8216-4

Taustatietoa:

Veera Koskinen on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta 2013 pääaineenaan sosiologia. Hän on työskennellyt tutkijana TEKES-rahoitteisessa DIGI50+ hankkeessa, Koneen säätiön rahoittamassa Crossing Borders for Health and Well-being -hankkeessa sekä apurahatutkijana Suomen Kulttuurirahaston apurahalla. Väitöstutkimus on saanut rahoitusta myös JYPE-säätiöltä.

Tällä hetkellä Koskinen työskentelee projektisuunnittelijana Helsingin yliopiston rahoittamassa Transnational health -hankkeessa sekä koordinaattorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

 

Lisätietoja:

Veera Koskinen, veera.koskinen@helsinki.fi

Viestinnän asiantuntija Anitta Kananen, puh. +358 40 8461395, anitta.kananen@jyu.fi