Hyvinvointialueuudistus on toteutettu ja uudet hyvinvointialueet ovat saaneet tehtäväkseen luoda entistä parempia palveluita aiempaa tehokkaammin. Kun aiemmin odotukset ovat kohdistuneet erityisesti yliopistosairaaloiden ja lääketieteen vahvaan osaamiseen, tehtäväkenttä on nyt monimuotoistunut. Tutkimus, koulutus, kehittämistyö ja innovaatiot ovat hyvinvointialueiden lakisääteisiä tehtäviä. Monelle voi olla yllätys, missä ovat parhaat lähtökohdat yliopistotasoiseen sote-tutkimukseen ja osaamisen kehittämiseen.

Hyvinvointityö on monialaista

Sosiaalihuollosta, erikoissairaanhoidosta, perusterveydenhuollosta ja pelastustoimesta muodostuva monialainen kansalaisen turvaverkko on luonteeltaan ja tavoitteiltaan täysin uudenlainen kokonaisuus.

Hallitusohjelman mukaisesti terveydenhuollon painopistettä tulee siirtää erikoissairaanhoidosta perustasolle ja painottaa sote-integraatiosta saatavia etuja. Nämä tavoitteet yhdessä sosiaalipalveluiden suuren painoarvon kanssa edellyttävät, että hyvinvointialueiden tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiopanoksia suunnataan uudella tavalla. Yliopistosairaaloiden lisäksi ja rinnalle tarvitaan hyvinvointialueen koko tehtäväkentän kattavaa, kansallista, yliopistollista TKKI-tutkimusverkostoa. Kattava, kansallinen SOTE-TKKI-toiminta edellyttää nyt erityisesti sosiaalialan yliopistollisen tutkimuksen ja koulutuksen kehittämistä tukemaan valtakunnallista SOTE-uudistusta. Suoraan asiakkaiden ja potilaiden palveluihin suuntautuvien sisältöjen lisäksi palvelujärjestelmä tarvitsee myös talouden, informaatioteknologian, koulutusosaamisen, viestinnän, suunnittelun ja johtamisen tutkimuspohjaista kehittämistä, sekä kykyä rakentaa uudenlaisia palvelukokonaisuuksia tehostamaan alojen välistä yhteistyötä, jotta uudistuksen keskeinen tavoite hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja laadukkaampien palveluiden tarjoaminen alueiden asukkaille, voi toteutua.

Yliopistot yhteistyöalueiden sote-TKKI-kumppaneina

Yliopistotasoisen erikoissairaanhoidon ja sen kehittämisen turvaamiseksi maamme on jo aiemmin jaettu viiteen yliopistosairaaloiden ympärille muodostettuun erityisvastuualueeseen. Uudessa lainsäädännössä nämä alueet on nimetty yhteistoiminta-alueiksi (YTA-alue), joiden tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon alueellinen yhteensovittaminen, kehittäminen ja yhteistyö myös TKKI-työn osalta. Tähän tehtävään YTA-alueet tarvitsevat laaja-alaista yliopistollista osaamista ja uusia ratkaisuja. Useimmat YTA-alueet ovat muodostuneet yhden, muita suuremman ja yliopistosairaalaa ylläpitävän vahvan hyvinvointialueen ympärille. Me keskisuomalaiset kuitenkin kuulumme tästä näkökulmasta kansallisesti ainutlaatuiseen Itä-Suomen yhteistoiminta-alueeseen, jonka kolmella hyvinvointialueella neljästä on sote-alan koulutusta tarjoava yliopisto: Keski-Suomessa Jyväskylän yliopisto, Pohjois-Karjalassa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus, ja Pohjois-Savossa sen Kuopion kampus ja yliopistosairaala. Vain Etelä-Savon hyvinvointialueella ei sijaitse sote-alan koulutusta tarjoavaa yliopistoa. Yliopistosairaalaa ylläpitävän Pohjois-Savon väestöpohja ei myöskään ylitä Keski-Suomen väestöpohjaa.

Kuten seuraava kuvio osoittaa, Itä-Suomen yliopisto on ainut suomalainen yliopisto, joka tarjoaa ylintä opetusta kaikilla sote-aloilla. Myös Jyväskylän yliopisto on erittäin merkittävä psykologian, sosiaalityön ja terveystieteiden kouluttaja, kouluttaen mm. 30 % koko maassa valmistuvista psykologeista. Yhdessä nämä yliopistot kouluttavat lähes tuhat sote-alan osaajaa vuosittain ja muodostavat kansallisesti vahvimman yliopistollisen sote-alan koulutusalueen. Kuviossa esitetään valmistuneiden, sote-tehtäviin pätevöittävien tutkintojen määriä keskiarvoina vuosilta 2019–2021.

Varsinaisten sote-alojen lisäksi Jyväskylän yliopisto on profiloitunut hyvinvoinnin monialaisen tutkimuksen ja koulutuksen osaamisellaan, joka kytkeytyy myös ennalta ehkäisevään, hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävään työhön. Jyväskylässä on maan ainut liikuntatieteellinen tiedekunta, gerontologian tutkimuskeskus, vahvaa lapsi- ja perhetutkimusta sekä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten tutkimusta. Yliopisto on nimetty kansalliseksi kuntoutuksen kehittämisen vastuuyliopistoksi, ja sen aivotutkimuskeskus kuuluu kansalliseen neurokeskukseen, jonka muut viisi toimipistettä sijaitsevat yliopistosairaaloissa. Yliopisto ylläpitää myös biopankkia yhdessä Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa ja on pitkään toiminut maamme ainoana sairaalasolubiologien kouluttajana. Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö JYU.Well tukee eri alojen yhteistyötä ja tutkimuksen vaikuttavuutta vahvassa yhteydessä hyvinvoinnin keskisuomalaisia toimijoita yhdistävän Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän KEHOn kanssa, jota Jyväskylän yliopisto myös koordinoi. Myös Itä-Suomen yliopisto on KEHOn jäsenorganisaatio.

Hyvinvoinnin osaamisen keskittymä Keski-Suomessa

Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHO perustettiin syksyllä 2016 laajan suunnittelu- ja valmistelutyön pohjalta kuudentoista keskisuomalaisen ja Keski-Suomessa toimivan organisaation yhteistyönä. Jo tuolloin ennakoitiin tulevaa sote-uudistusta, ja haluttiin rakentaa keskisuomalaisen hyvinvointityön tueksi monitoimijainen ekosysteemi, jossa hyvinvointia edistetään yhdessä kokonaisvaltaisesti, monialaisesti ja ihmislähtöisesti koulutuksen, tutkimuksen, innovaatioiden, terveyden edistämisen, kuntoutuksen, liikunnan ja urheilun sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen kautta. Keskisuomalaisiksi vahvuuksiksi oli yhdessä tunnistettu monitoimijainen yhteistyö, tutkimuksen ja käytännön kohtaaminen, ainutlaatuinen osaamis- ja koulutusympäristö, rakentuvat tulevaisuuden kehitysympäristöt sekä tutkimus- ja kehittämistyön kannalta optimaalinen väestöpohja.

KEHOn ekosysteemitoiminnan aikana monet jäsenorganisaatiomme ovat nostaneet hyvinvoinnin edistämisen osaksi strategioitaan. Keski-Suomen strategia korostaa hyvää vointia, Jyväskylän yliopiston strategia osaavaa ja hyvinvoivaa ihmistä, ja Jyväskylän kaupunkistrategian missiona on edistää kuntalaisten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Nyt meillä on Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän lisäksi myös Keski-Suomen hyvinvointialue, joka tavoittelee strategiassaan ihmislähtöisesti, että keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä.

Onnistummeko hyödyntämään vahvuutemme ja aikaansaamaan yhdessä hyvinvointiosaamisen ja hyvinvoinnin myönteisen kasvun kehän?

Kuvio kuvaa KEHOn tavoitetilaa hyvinvoinnin kasvavasta kehästä, ja se pohjautuu julkaisuun Fadjukoff, 2018, s.12).

KEHOssa rakennamme ja tuemme yhteyksien syntymistä ja verkostoyhteistyötä hyvinvoinnin toimijatahojen välillä yli organisaatio- ja sektorirajojen. Myös yhteistyötä KEHOn, hyvinvointialueen ja Jyväskylän yliopiston hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisön kesken viedään yhdessä eteenpäin. Tutkimuksen, koulutuksen sekä julkisella sektorilla, yrityksissä ja järjestökentällä tehtävän käytännön työn yhteydet ovat nyt osaaja- ja resurssipulan aikana entistäkin tärkeämpiä maakunnallisen osaamisen yhteiseksi hyödyntämiseksi ja kehittämiseksi.

Kirjoittaja

FT Päivi Fadjukoff

Päällikkö, Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHO

Dosentti, erityisasiantuntija, Jyväskylän yliopiston hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö JYU.Well