”Emme tee hyvinvointityötä yksin, vaan yhdessä kaikkien mahdollisten yhteistyötahojen kanssa.” Rehtori

Yhteisöllinen oppilashuoltotyö kirjattiin peruskoulujen velvoitteeksi vuoden 2013 lakiuudistuksella. Aiemminkin kouluilla toimi oppilashuoltoryhmä, mutta lakimuutos velvoitti koulut panostamaan yhä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja sitouttamaan kaikki koulun aikuiset. Alettiin puhumaan yhteisöllisestä oppilashuoltotyöstä. Mitä yhteisöllinen oppilashuoltotyö käytännössä on, ja miten sitä toteutetaan nyt kun seitsemän vuotta on kulunut lakimuutoksesta?

Meille allekirjoittaneille avautui mahdollisuus tutkia tarkemmin yhteisöllistä oppilashuoltotyötä, kun aloitimme Jyväskylän yliopistolla KEHO-postdoc -tehtävissä viime syksynä. Eri tiedekuntien KEHO-postdoc -tehtävien myötä Jyväskylän yliopisto vahvistaa yliopiston tutkimuspanostusta hyvinvoinnin edistämisessä Keski-Suomessa. Me kuuluimme näihin onnekkaisiin. Miia Sainio (PsT) aloitti kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa ja Pilvi Hämeenaho (FT, dos) humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Koska keskeisenä tavoitteena oli edistää näiden kahden tiedekunnan yhteistyötä, lähdimme rakentamaan sitä yhteisen tutkimuksen keinoin. Perustimme Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön -tutkimushankkeen, jossa tarkastelemme koulujen hyvinvointityötä Keski-Suomessa. Päädyimme käyttämään käsitettä hyvinvointityö, sillä oppilashuoltotyö ohjaa herkästi pohtimaan vain oppilashuoltohenkilöstön toimintaa – yhteisöllinen hyvinvointityö sen sijaan kattaa kaikki yhteisön toimijat.

”Menestys tulee hyvinvoinnin myötä!” Luokanopettaja

”Yhteisöllisyys ja toisten tukeminen on parasta.” Erityisluokanopettaja

Yhteistyö hankkeen läpileikkaavana teemana  

Meille on selvää, että haluamme edistää hyvinvointiosaamista ja tehdä sitä yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä viittaammekin näin ollen sekä siihen yhteistyöhön, jota hyvinvointityö koulun sisällä edellyttää, että yhteistyöhön tutkijoiden ja koulussa toimivan henkilökunnan välillä. Koulu ei myöskään toimi eristyksissä muusta yhteiskunnasta, joten haluaisimme lisätä ymmärrystä siitä, miten koulut ovat verkostoituneet ja minkälaista yhteistyötä tehdään muiden hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Otsikkotasolla termi yhteistyö viittaa toki myös tiedekuntiemme väliseen yhteistyön. Olemme olleet innostuneita siitä, miten vähitellen opimme puhumaan enemmän samaa kieltä ja täydentämään toinen toistemme osaamista.

Tavoitteenamme on löytää tutkimuksen kautta hyviä esimerkkejä ja toimintamalleja koulujen hyvinvointityöstä ja oppia ymmärtämään paremmin hyvinvointityön rakentumista sekä sitä, minkälaisia mahdollistajia ja esteitä sillä on. Tammikuussa keräämämme kyselyaineiston pohjalta (437 koulun henkilökunnan jäsentä 12 Keski-Suomen kunnasta) olemme lähteneet tarkastelemaan hyvinvointityötä jatkuvasti rakentuvana prosessina tai koneistona, jota suuret rattaat pyörittävät. Yhtenä rattaana toimivat jaetut arvot ja tavoitteet, jotka ovat syvälle juurtuneet koulun toimintakulttuuriin – toki tämän rattaan pyöriminen edellyttää näiden arvojen ja tavoitteiden jatkuvaa esillä pitämistä. Toinen ratas koostuu työyhteisön sitoutumisesta ja yhteistyöstä – tämä ratas lienee yhteisöllisyyden ydintekijä. Ilman sitä toiminta ei toteudu tai se jää heikoksi. Yksittäinen toimija voi toki tehdä paljon tärkeää hyvinvointia edistävää työtä, mutta hänen on yksin lähes mahdotonta pyörittää koko koneistoa. Kolmantena oleellisena rattaana mukana pyörii konkreettinen hyvinvointia edistävä toiminta, joka voi koostua esimerkiksi erillisistä ohjelmista tai toimintamalleista. Nämä voivat olla enemmän tai vähemmän yhtenäisiä koulun sisällä. Ajattelemme, että yhtenäiset ja jaetut toimintatavat ovat tämän rattaiston oleellinen voimanlähde.

Kuvio 1. Yhteisöllinen hyvinvointityö prosessina: Hyvinvointityötä tukevan toimintakulttuurin rakentuminen

 

Tärkeänä näemme sen, että mikä tahansa ratas voi riittävän voimakkaana edistää muiden rattaiden pyörimistä. Esimerkiksi konkreettinen toiminta hyvinvointia edistävän ohjelman muodossa voi vähitellen muokata yhteisön arvoja ja sitouttaa työskentelyyn. Toisaalta, jos joku ratas on kokonaan poissa pelistä, on hyvinvointityössä aika suuri aukko. Tämä koneisto toimii laajemman yhteiskunnan ja sen tuottamien olosuhteiden sisällä, jolloin haasteeksi voivat muodostua myös ristiriidat kouluyhteisöjen tavoitteiden ja käytössä olevien resurssien välillä.

”Yhteistyöllä on voimaa. Yhdessä onnistumme varmasti.” Erityisopettaja

”Kaikki puhaltavat yhteen hiileen.” Koulunkäynnin ohjaaja

Työyhteisön hyvinvointi yhteisöllisen hyvinvointityön perustana

Toivomme, että ajattelutapamme hyvinvointityöstä jatkuvana prosessina auttaisi hahmottamaan kehittämisen paikkoja koulujen toimintakulttuureissa ja näkemään kokonaisuus, jossa hyvinvointityö toteutuu. Meille oli lisäksi alun alkaen itsestään selvää, että hyvinvointityötä ei voi ymmärtää ilman sen toteuttajia. Siksi otimme hyvinvointityön selvittämisen rinnalle työyhteisön hyvinvoinnin oleellisena tutkimuksen kohteena. Tämä rinnakkaistarkastelu näyttäytyi tärkeäksi myös tutkimukseen osallistuneiden mielestä:

”Kun henkilökunta ja työyhteisö voivat hyvin ja heidän hyvinvointiinsa panostetaan, valuu tämä hyvä myös oppilaille. Koko koulun yhteisen hyvinvointikulttuurin edistämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää huolehtia aikuisten hyvinvoinnista, työolosuhteista ja avoimesta keskustelevasta toimintakulttuurista, silloin myös voimavarat suuntautuvat oikein jokaisen oppilaan kohdalla.” Kyselyyn vastannut rehtori

Tammi-helmikuussa toteutettu kysely tarjosi meille kattavan aineiston ymmärtää paremmin hyvinvointityötä kouluissa ja avasi myös tarkastelunäkökulmaa työyhteisön kehittämiseen. Keväälle suunnitellut haastattelut peruimme, jotta emme kuormittaisi koulujen henkilökuntaa – vaikka nykyteknologialla etähaastattelut ovat mahdollisia. Lyhyen jatkokyselyn kuitenkin teimme Haukkalan Säätiön rahoitusavustuksella liittyen poikkeusolojen hyvinvoinnin huoliin. Tämä kysely on juuri nyt avoinna koulujen henkilökunnille.

 

Hyvinvointityö poikkeusolon aikana ja sen jälkeen

On selvää, että hyvinvointityön merkitys ei ole poikkeusolojen myötä vähentynyt. Erityisesti työyhteisön tuen, yhteistyön sekä johtamisen merkitys nousevat tähän mennessä tulleista vastauksista sen suhteen, miten etäopetusaika koettiin, miten opetus saatiin järjestymään ja millä tavalla oppilaita onnistuttiin tukemaan. Vastauksista tulee selkeästi esille niin etäopiskelun kielteisiä kuin sen myönteisiäkin puolia. Toisin sanoen koulujen henkilökunnan jaksamista koettelevat poikkeusolot toivat osaltaan myös hyviä asioita ja auttoivat tunnistamaan hyvinvointityön osa-alueita ja mahdollisuuksia, joita normaaliarjessa emme näe.

Koulujen hyvinvointityö näin ollen jatkuu tärkeänä. Me pyrimme omalta osaltamme pitämään yllä sen edistämistä tutkimustiedon avulla. Ennen kaikkea ajattelemme, että tutkijoina velvollisuutemme on lisätä tietoa ja ymmärrystä, mutta myös tuoda tutkimus sellaiseen muotoon, jota kentällä voidaan hyödyntää. Kouluille lähetettävät oman koulun tulokset on tarkoitettu koulujen käyttöön oman kehittämistyön tueksi. Lisäksi ensi lukuvuoden aikana järjestämme työpajoja tutkimukseen osallistuville kouluille, joissa yhdessä koulujen henkilökunnan kanssa tarkastelemme tutkimuksessa nousseita näkökulmia.

Nyt toivotamme erityisesti koulujen toimijoille rauhaisaa ja ansaittua kesälomaa pitkän ja raskaan kevään jälkeen. Kiitämme myös valtavan kannustavaa ohjaustiimiämme Anna-Maija Poikkeusta, Tuija Aroa ja Minna Torppaa – myös meille tutkijoille työyhteisön tuki on sitä kaikkein arvokkainta pääomaa. Yhteistyössä todella on voimaa!

 

Tutkija Miia Sainio

 Miia Sainio
PsT, tutkijatohtori
kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta,
Jyväskylän yliopisto
miia.p.sainio@jyu.fi
0406289272

 

 

 

Tutkija Pilvi Hämeenaho
Pilvi Hämeenaho
FT, tutkijatohtori
humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto
pilvi.hameenaho@jyu.fi

0408053508

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan Jyväskylän yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2 500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Monialaisen tiedeyliopistomme strategia ”Osaava ja hyvinvoiva ihminen” tukee hyvinvointiosaamisen kasvua ja tunnistaa yhteiskunnallisen tarpeen sen tutkimiseksi ja kehittämiseksi. Korkealaatuisella tutkimuksella ja koulutuksella lisäämme ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osaamista yhteiskunnassa. Tuomme Keski-Suomelle yhteydet kansainväliseen monitieteiseen tiedeyhteisöön. Tuemme yliopiston laajalla asiantuntemuksella ja yhteistyöverkostoilla alueellisen hyvinvoinnin, hyvinvointia edistävien innovaatioiden ja toimintamallien sekä hyvinvointitalouden kasvua.

Yliopistomme kansainvälisesti merkittäviä vahvuuksia ovat mm. monipuolinen liikunta- ja terveys­tutkimus, kansalliseksi vahvuudeksi huippuyksikköstatuksellakin nostettu hyvinvointi- ja sosiaalialan tutkimustoiminta, oppimisen ja motivaation tutkimus sekä ihmisen koko elämänkaaren kattavat seurantatutkimukset. Meillä on kansainvälisesti korkeimmalle huipulle arvioitua sekä lasten että ikääntyneiden tutkimusosaamista. Poikkeuksellisen laajat ja pitkät, maailmanlaajuisesti tunnetut pitkittäistutkimukset kattavat ihmisen koko elämänkaaren. Menetelmällisiä vahvuuksiamme ovat pitkittäistutkimuksen lisäksi prosessien tutkimus, laadulliset tutkimusmenetelmät, aivotutkimus sekä matemaattisen mallintamisen, IT:n ja tekoälyn hyödyntäminen. Monialainen tutkimusyhteistyö tuottaa uutta tietoa siitä, miten ihmiset itse saadaan osallistumaan ja motivoitumaan oman hyvinvointinsa suhteen.

KEHO-verkostosta tavoittelemme lisäarvoa Jyväskylän yliopiston missiolle olla vaikuttava sivistysyliopisto. Toimintatapamme on globaalisti lokaali ja näemme roolimme vahvana osana Keski-Suomen kehittymistarinaa. Voimanlähteenämme on moniarvoinen, vastuullinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Jatkuva dialogi käytännön eri sektoreilla toimivien asiantuntijoiden, päättäjien ja hyvinvointityön kohderyhmien kanssa tukee yhteiskunnallisesti merkityksellisen tutkimuksen ja koulutuksen suunnittelua ja toteuttamista, tutkimustulosten käytännössä osoitettavaa vaikuttavuutta sekä yliopistosta valmistuvien asiantuntijoiden kehittymistä ja relevanttia työllistymistä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.

Yhdyshenkilö:
Päivi Fadjukoff
johdon erityisasiantuntija, dosentti
paivi.fadjukoff@jyu.fi

www.jyu.fi