Hyvinvointi on kokonaisvaltainen kokemus ja taito, jonka osa-alueita voidaan oppia ja opettaa. Lukion tuoreen opetussuunnitelman myötä nuorten hyvinvoinnin tukeminen koskettaa kaikkia lukiolaisten parissa työskenteleviä ammattilaisia.

Lukion toisella luokalla opiskeleva tyttäreni kertoi koulupäivän jälkeen, että eräs opettaja oli tullut juttelemaan ja kyselemään kuulumisia koulun käytävällä. Kasvot hymyssä hän kertoi, miten kivalta se oli tuntunut. Melkein kuin olisi jutellut kaverille. Rupattelutuokiosta oli aistittavissa lämpöä, huumoria ja aitoa kiinnostusta siihen, miten menee. Oli ihanaa huomata, että opettajalla oli ollut kohtaamiseen aikaa.

Lukiolaisten kuormittuneisuuden ja uupumuksen lisääntyminen on puhuttanut jo vuosia. Huoli on perusteltu, ja pandemia-aika on osaltaan tuonut tilanteeseen uusia tummanpuhuvia sävyjä. Kuormituksen lisääntyessä nuorten hyvinvointiosaamisen merkitys korostuu.

Lukion uuden opetussuunnitelman mukaan hyvinvointiosaaminen lähtee siitä, että lukiolainen kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi ilman, että hänen motivaatiotaan tai osaamistaan arvotetaan ja verrataan muihin. Kaiken lähtökohtana hyvinvoinnin edistämisessä on siis hyvä vuorovaikutus ja nuoren kohtaaminen. Tyttäreni kanssa jutellut opettaja onnistui tässä kympin arvoisesti.

Mitä on hyvinvointiosaaminen?

Hyvinvoinnin kokemus on aina kokonaisvaltainen. Se sisältää monenlaisia tekijöitä ja taitoja, joita voidaan oppia ja opettaa. Tunnetasolla hyvinvoinnin kokemus on alati muuttuva – eikä ole realististakaan odottaa, että aina tuntuisi hyvältä tai samalta. Käyttäytymisen tasolla hyvinvointiin on mahdollista vaikuttaa valintojen kautta.

Hyvinvointitaitoja ovat muun muassa mielen hyvinvoinnista huolehtiminen sekä liikkumisesta, syömisestä ja riittävästä unesta kiinni pitäminen. Lisäksi hyvinvointitaitoihin lukeutuu kyky havaita ja tunnistaa omia vahvuuksia ja voimavaroja ja luoda suuntaa siihen, mitä elämältään haluaa. Olennaista on myös sinnikkyys ja joustavuus muuttuvassa maailmassa. Hyvinvointitaidot ovat taitoja, jotka tulee opetella siinä missä muutkin taidot, ja niitä voidaan tietoisesti ja tavoitteellisesti harjoittaa.

Hyvinvoinnin äärelle tarvitaan kuitenkin jatkuvaa pysähtymistä ja uudelleen palaamista. Edelleen ja koko ajan – vielä aikuisena, opettajana tai psykologian alan ammattilaisena. Hyvinvointi ei koskaan synny tyhjästä, eikä sitä voi loputtomiin säilöä tulevaa varten. Hyvinvoinnin kannalta on parempi löytää pieniä tekoja tänään kuin suunnitella kovasti sellaista, mikä tapahtuu ensi viikolla. Mikä on se pieni asia tai teko, jota tarvitsen hyvinvointini kannalta tänään?

Arvot, hyväksyntä ja positiivinen psykologia

Työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen on tehty oppilaitoksissa jo pitkään, erityisesti osana yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Viimeistään lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistuksen myötä aihe koskettaa yhä tiiviimmin kaikkia lukiolaisten parissa työskenteleviä opettajia ja ammattilaisia. Hyvinvointi on integroitu tuoreeseen lukion opetussuunnitelmaan osaksi laaja-alaisia osaamisalueita, joita on yhteensä kuusi. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat lukion kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet, ja käytännössä näitä osaamisalueita tulee edistää kaikissa oppiaineissa.

Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa ja positiivisen psykologian tieteenalan ajatukset antavat hyvän pohjan hyvinvointitaitojen edistämiseen ja opettamiseen. Arvo- ja hyväksyntäpohjaisessa lähestymistavassa keskeistä on arvojen hyödyntäminen ja hyväksyntään liittyvä näkökulma ja taito. Hyvinvoinnin pohjaa rakennetaan niiden asioiden ja arvojen avulla, jotka yksilö itse kokee tärkeiksi. Arvot näyttävät suuntaa tavoitteille ja antavat kokemuksen siitä, että elämä on omannäköistä ja itselle merkityksellistä. Hyvinvoinnin kannalta keskeisessä roolissa on oman elämän suunnan löytäminen.

Hyvän elämän ei tarvitse olla täydellistä. Ikäviltä tunteilta tai tilanteilta ei elämässä voi täysin välttyä. Olennaista on hyväksyä nekin osana elämää ja ihmisyyttä. Hyväksynnän, sallivuuden ja tilan antamisen kautta voi oppia toimimaan niistä huolimatta tai niiden kanssa. Parhaimmillaan syntyy joustavuutta, joka auttaa nuorta näkemään enemmän tilaisuuksia ja mahdollisuuksia kuin esteitä ja rajoitteita.

Positiivisen psykologian ja pedagogiikan ydinajatuksiin kuuluu voimavarojen, hyvän ja potentiaalin huomaaminen ja löytäminen. Se, mihin kiinnitämme huomiota, vahvistuu käyttäytymisessä ja toiminnassamme. Kun on riittävästi luottamusta omiin kykyihin, on mahdollista oppia uutta.

Myönteiset tutkimustulokset positiivisen psykologian interventioista vahvistavat arjen havainnot siitä, että hyvinvointitaidot tukevat myös akateemista menestystä ja oppimistuloksia. Hyvinvoiva nuori pärjää myös koulussa, eikä hyvinvointitaitojen opettaminen ole pois opetettavasta aineesta.

 

Anu Kangasniemi
PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi
Likes