Aluekehittämisen tavoitteet ovat perinteisesti löytyneet taloudellisen toimeliaisuuden suunnasta. Sitä on mitattu esimerkiksi uusien työpaikkojen tai uusien yritysten määrän lisääntymisellä. Tätä kautta on ohjattu toimintaa osaamisen kehittämisestä aina erilaisten toimialapohjaisten lähestymistapojen kautta liiketoimintaekosysteemien rakentamiseen. Osaavan työvoiman saatavuus ja alueiden saavutettavuus ovat myös näitä taloudellisen kehityksen alalajeja aluekehittämisen näkökulmasta katsottuna.
Yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta taloudellinen hyvinvointi on toki tärkeää, mutta sen rinnalle tarvitaan laadullisia elementtejä, jotta ihminen voi elää täysipainoista ja antoisaa elämää. Näitä laadullisia asioita voivat olla esimerkiksi terveyteen, liikunnan terveysvaikutuksiin, sosiaaliseen hyvinvointiin, kulttuuriin tai terveelliseen asuin- ja elinympäristöön liittyvät asiat. Haluankin nyt herättää keskustelua siitä, pitäisikö aluekehittämisen näkökulmaa laajentaa. Tulisiko laadullisia tekijöitä ottaa entistä vahvemmin mukaan aluekehittämisen tarkasteluun?
Ihminen ja hyvinvointinäkökulma kehittämisen keskiöön
Entäpä jos emme rakentaisikaan aluekehittämisen ajatuskehikkoa hallintorakenteesta käsin vaan ottaisimme keskiöön ihmisen inhimillisine odotuksineen, toiveineen ja tarpeineen? Millaiseen kehittämistavoitteiden kokonaisuuteen silloin päätyisimme? Yksilö arvostaa tiettyyn rajaan asti taloudellista hyvinvointiaan, mutta hyvin pian elämänlaatuun liittyvät asiat nousevat niiden rinnalle ja usein myös ohi.
Hyvinvointinäkökulma sopisi mainiosti aluekehittämiseen ja sen tavoitteisiin, koska aluekehittäminen kuten myös hyvinvoinnin edistäminen, on laaja-alaista ja tavoitteellista kehittämistoimintaa. Tuoreutta toisi myös kehittämisote, jossa ei edetä julkishallinnon sektori- tai palvelurakenne edellä vaan ihmislähtöisesti. On siis tärkeää huomata, että tässä ei ole puhe sosiaali- ja terveyspalveluiden tai pelastustoimen uudelleenorganisoinnista. Sote-uudistus kulkee toisaalla omia latujaan eikä tätä pidä sekoittaa siihen. Sote-uudistuksen myötä rakentuvat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelutuotanto-organisaatiot voisivat toimia luontevana työparina ja keskustelukumppanina tämän teeman yhteydessä.
Millä teemoilla Keski-Suomen ja valtion väliseen neuvonpitoon?
Eduskunta hyväksyi uuden aluekehittämislain, joka vahvistettiin13.8.2021. Sen mukaan valtio ja maakunnat käyvät vuosittain syvällisen neuvonpidon aluekehittämisteemalla. Yksi keskusteluteemoista valitaan valtion puolesta, ja se tulee seuraavalla kerralla olemaan osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvä. Muut teemat tulevat maakuntien omista vahvuuksista tai kehitystarpeista nousevista avauksista ja ne valitsee kunkin maakunnan aluekehitysviranomainen eli maakuntaliitto.
Odotan kiinnostuneena, joko aika on kypsä siihen, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nousee jonkun maakunnan kehittämiskärjeksi aluekehittämiskeskusteluissa. Viittaan tässä Keski-Suomen uuteen strategiaan, jossa hyvinvointiteema on esillä. Olisi virkistävää saada Keski-Suomesta uudenlainen, ihmislähtöinen avaus tähän tärkeään teemaan. Mielestäni Keski-Suomella olisi monia vahvuuksia tässä. Sellaisiksi tunnistan kansainvälisesti menestyvän monitieteellisen yliopiston sekä aktiivisen, poikkihallinnollisen KEHO-verkoston. Terveystiedon mittaamisessa ja sen analysoinnissa Jyväskylän yliopistolla voisi olla uraauurtava rooli, ja sen vanavedessä voisi syntyä kansainvälisesti menestyviä kasvuyrityksiä.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäiseksi sanomalehti Keskisuomalaisen mielipidesivulla 16.12.2021.
Tapani Mattila
teollisuusneuvos
KEHO-vaikuttajaryhmä
Kirjoittaja toimii Työ- ja elinkeinoministeriössä johtajana yksikössä, jonka vastuulle kuuluu kansallinen aluekehittäminen, ELY-keskusten ohjaus ja yritysten uusiutumisen vauhdittaminen.