Lapsia, nuoria ja perheitä kohtaavat toimijat yhteisellä pelilaudalla

Keski-Suomessa on tehty maakunnallista perhekeskuskehittämistä jo useiden vuosien ajan. Maakunnassa halutaan tuoda myös liikkuminen ja sen puheeksi ottaminen osaksi perhekeskustoimijoiden työkalupakkia. Tavoitetta kohti kuljetaan yhteisellä pelilaudalla vahvassa, toimijoita arvostavassa yhteistyössä, kirjoittaa Jyrki Saarela.

Keski-Suomen Liikunta ry (KesLi) toteuttaa yhteistyössä Likesin kanssa Meijän perhe liikkeellä –hanketta, joka on jatkoa yhteistyöllemme osana maakunnallista perhekeskuskehittämistä Keski-Suomessa. Hankkeessa pyritään pilottikuntien perhekeskustoiminnan kautta tukemaan perheiden arkista liikkumista ja sitä kautta perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sattuneesta syystä vuoden 2020 aikana mielessäni alkoi perhekeskustyöhön liittyen pyöriä metaforaleikki perinteisestä pelistä, jota on pelattu jo pitkään kodeissa, kesäleireillä ja päiväkodeissa. Kyseessä tietysti siis korona.

Mietiskelyissäni pelilauta edustaa niitä olosuhteita ja ympäristöä, joissa erilaiset perheet elävät. Pelilaudan kulmapussit taas edustavat yhteisiä tavoitteita, joita luomme muokataksemme olosuhteita paremmaksi. Pelilaudalla ohjaillaan pieniä kiekkoja, joita ajattelen perheinä tai yksilöinä. Isompia kiekkoja tuupitaan lempeästi tai välillä napakastikin ohjaamaan pieniä kiekkoja. Osumilla toivotaan olevan suotuisa vaikutus pienempien liikkeeseen kohti kulmapusseja, eli yhteisiä tavoitteita.

Pelikepit ja isot kiekot edustavat ajatuksissani niitä monia menetelmiä, joita meillä eri alojen ammattilaisilla on käytettävissämme lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi, esimerkiksi

• Neuvokas perhe -materiaalit,
• Lapset puheeksi -menetelmä (ks. myös Lapset puheeksi -menetelmä Keski-Suomessa),
• IPC-menetelmä,
• luontolähtöiset menetelmät,
• liikunta menetelmänä osana palveluita,
• Maistuva koulu -harjoitteet,
• tai raskaampiakin toimenpiteitä, kuten katkaisuhoitoon ohjaaminen tai lapsen väliaikainen sijoittaminen sijaisperheeseen.

Toimijoiden yhteisellä vuorovaikutuksella suuri merkitys tavoitteiden saavuttamiselle

Ajattelen Meijän perheen koostuvan niistä lukuisista toimijoista, jotka kohtaavat lapsia, nuoria ja perheitä yhteiskunnan eri palveluissa ja toiminnoissa. Toimintaympäristössä keskeisessä roolissa ovat kuntien omat työntekijät esimerkiksi perhekeskuksissa, neuvoloissa, oppilaitoksissa, sosiaalihuollossa ja liikuntatoimessa – mutta tasavertaisesti ja toivottavasti hankkeemme myötä yhä tiiviimmin myös kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt. Yrityksiä pois sulkematta.

Hankkeemme yhdessä tekemisen perustana on, että toimijoiden taustoja, tapoja, hyväksi koettuja käytäntöjä ja menetelmiä sekä sanastoa pyritään jakamaan toisille ymmärrettävästi ja toisiaan arvostaen. Yhdistävä, luottamusta rakentava ja samansuuntainen vuorovaikutus on merkittävässä roolissa – meidän toimijoiden on tärkeää puhua samaa kieltä, jotta voimme tehdä yhteistyötä. On tärkeää, että ymmärrämme toisiamme sekä millaisin kiekoin yhteiseen päämäärään kukin toimija pyrkii yksilöitä ja perheitä ohjaamaan. Keskeistä perheiden hyvinvointia edistävässä työssä on sujuva joukkuepeli, jossa jokaisella pelaajalla on oma, tärkeä roolinsa ohjata perheitä kohti tavoitteita.

Tie tavoitteeseen on harvoin suoraviivainen – luottamuksen rakentuminen keskiössä

Aina yhteinen tavoite ei ole se pelilaudan lähin kulmapussi, sillä eri yksilöt ja perheet ovat laudalla eri suunnissa ja erimittaisten matkojen päässä tavoitteista. Tässä kohtaa joukkuepelin onnistuminen vaatii yhteisen strategian sekä keskustelua siitä, kuka pelaa mitäkin kiekkoa seuraavaksi, ja kuinka voimakkaita suuntaa antavien ohjausten tulee olla.

Tavoitteen asettelun, eli kulmapussin, tulee olla tarpeeksi laaja, jotta sen suuntaan pystytään ohjaamaan monenlaisin, hyvinvointia edistävin toimenpitein. Tie tavoitteeseen ei ole useinkaan suoraviivainen, sillä elämässä ja arjessa virheilläkin on oma roolinsa. Välillä tulee törmäyksiä laitoihin ja muihin kiekkoihin (elämäntapahtumat, sosiaaliset kohtaamiset, viranomaispäätökset) ja ajaudutaan kauemmas tavoitteesta.

Joskus voi käydä niin, että pieni kiekko ohjautuu pelilaudan kulmaukseen niin sanotusti piippuhyllylle. Tällaisen ylipääsemättömältä tuntuvan haasteen kohdalla on vaikea päästä pois pahasta paikasta. Se vaatiikin pelaajien osaavaa ja taitavaa pelivälineiden käyttöä sekä juuri oikeaan osunutta klikkausta (kohtaaminen, tuki, toimenpide, menetelmä), jotta pikkukiekko saadaan takaisin mahdollisuuksia tarjoavalle, vapaammalle pelikentälle. Yhteistyöllä, luottamuksella ja toisemme kohtaamalla päästään lopulta aina varmemmin lähemmäksi kulmapussia.

Lasten, nuorten ja perheiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta tärkeää on, että liikkuminen tulisi mukaan perheen arkeen jopa salaa ja vahingossa. Tässä perhekeskusten toimijat, kolmas sektori mukaan lukien, ovat keskeisessä ja ratkaisevassa roolissa, sillä he voivat ottaa liikkumisen puheeksi tai hyödyntää liikuntaa jonkin jo omassa työssä vaikuttavaksi todetun menetelmän rinnalla. Me tuemme ja rohkaisemme.